Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 25.1.2017

Asuntovelallisilla velkaa yli kaksi kertaa vuositulojen verran

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna 2015. Velkaantumisaste oli sitä korkeampi, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö. Nuorimmilla velat olivat yli kolminkertaiset, mutta eläkeikäisilläkin asuntovelallisilla oli velkaa lähes puolitoista kertaa vuositulojen verran. Keskimäärin asuntovelallisilla oli asuntovelkaa 95 740 euroa, mikä oli 1,7 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2015, %

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2015, %

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, joista asuntovelallisia oli 71 prosenttia. Yksinhuoltajaperheistä asuntovelkaa oli 38 prosentilla ja kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista 30 prosentilla. Yhden hengen asuntokunnista harvemmalla kuin joka viidennellä oli asuntovelkaa, mutta lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 128 210 ja yksinhuoltajilla 87 110 euroa. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli keskimäärin 82 340 ja yhden hengen asuntokunnilla 65 190 euroa.

Asuntokuntia, joilla oli velkaa, oli 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista vuonna 2015. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 114,8 miljardia euroa. Veloista 73 prosenttia eli 83,9 miljardia euroa oli asuntovelkoja. Muuta velkaa, joihin sisältyvät kulutukseen ja hankintoihin otetut velat sekä opintovelat, asuntokunnilla oli 23,9 miljardia euroa ja elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otettuja velkoja 7,0 miljardia euroa. Edellisvuodesta velat kasvoivat reaalisesti 2,7 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat kaksi, muut velat neljä ja elinkeinotoiminnan ja tulonhankinnan velat viisi prosenttia.

Viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 270 050 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot vuonna 2015. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet. Viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 65 830 asuntokunnalla. Velallisista asuntokunnista heidän osuutensa oli viisi prosenttia ja asuntokuntien veloista 17 prosenttia. Vuonna 2002 kahdeksalla prosentilla velallisista asuntokunnista oli velkaa kolme kertaa vuositulojen verran.

Useimmiten paljon velkaa suhteessa tuloihin oli kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli alle 45-vuotias. Yleisiä ne olivat myös saman ikäisillä lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla sekä yksinhuoltajilla.

Korkoja asuntokunnat maksoivat 1,8 miljardia euroa vuonna 2015. Keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti olivat 1 320 euroa. Asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet.


Lähde: Velkaantumistilasto 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (348,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 25.1.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2015/velk_2015_2017-01-25_tie_002_fi.html