Julkaistu: 16.11.2020
Uusia indikaattoreita arvonlisäpohjaisesta ulkomaankaupasta vuosille 2013-2018
Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa suomalaisten yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin esimerkiksi viennin, tuotannon ja työvoiman näkökulmasta. Nyt julkaistavat indikaattorit kuvaavat ajanjaksoa 2013-2018 ja ne on jaettu kolmeen indikaattorikokonaisuuteen: arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan pääindikaattorit, arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan työvoimaindikaattorit (2013-2016) sekä toimialoittainen ulkomaankauppa.
Pääindikaattorit ja työvoimaindikaattorit luokitellaan toimialan lisäksi kahden yritysheterogeenisyyden mukaan: yritysten ulkomaankauppaan osallistuminen sekä yritysten koko ja konsernisuhde. Maakohtaisia vienti- ja tuontitietoja ei ole jaoteltu yritystyypeittäin ja ne julkaistaan karkeammalla toimialatasolla kuin muut indikaattorit (A64 ja A21).
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan pääindikaattorit kuvaavat yritysten tuotantoa ja arvonlisäystä aiempaa tarkemmalla tasolla, sekä yritysten ulkomaankauppaan osallistumista kotimaisen arvonlisän näkökulmasta. Arvonlisäviennin indikaattorit kuvaavat sekä kotimaisia että ulkomaille ulottuvia tuotantoketjuja ja antavat tarkemman kuvan erilaisten yritysten rooleista näissä ketjuissa.
Indikaattoreiden avulla saamme tarkempaa tietoa esimerkiksi eri toimialojen bruttomääräisestä ja arvonlisäpohjaisesta viennistä (Kuvio 1) sekä erilaisten yritysten roolista viennin mahdollistajina (ks. indikaattori Bruttoviennin kotimainen arvonlisä, tuottajatoimialan mukaan). Kuviossa 1 näkyvä vientiarvojen ero esimerkiksi osoittaa, että suurten bruttoviejätoimialojen viennistä merkittävä osa on ulkomailla tuotettua arvonlisää.
Kuvio 1. Bruttoviennin ja kotimaisen arvonlisäviennin arvo toimialoittain, miljoonaa euroa, 2018
Työvoimaindikaattorit kuvaavat työntekijöiden osallistumista globaaleihin arvoketjuihin eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä. Indikaattorit kuvaavat esimerkiksi eri koulutustason omaavien työntekijöiden jakautumista eri toimialoille ja eroja naisten ja miesten osallistumisessa ulkomaankauppaan.
Kuvio 2 kuvaa ulkomaankauppaan osallistuvien yritysten työvoimaa muihin yrityksiin verrattuna, työntekijöiden koulutustason mukaan. Vuonna 2016 korkeasti koulutettujen osuus oli suurin sekä vientiä että tuontia harjoittavissa yrityksissä. Tarkasteltavista ryhmistä suhteessa eniten matalasti koulutettuja oli yrityksissä, jotka eivät harjoita ulkomaankauppaa. Muissa kuin sekä vientiä että tuontia harjoittavissa yrityksissä suurimmalla osalla työvoimasta oli keskitason koulutus.
Kuvio 2. Työntekijöiden osuus koulutustason ja yrityksen ulkomaankauppaan osallistumisen mukaan, %, 2016
Toimialoittainen ulkomaankauppa kuvaa tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppaa sekä arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa toimialan ja kauppakumppanimaan mukaan. Ulkomaankaupan tiedot näyttävät esimerkiksi Suomen tärkeimmät kauppakumppanimaat bruttoviennin ja arvonlisäviennin näkökulmasta (Kuvio 3). Tärkeimmät kohdemaat ovat pitkälti samat riippumatta kumpaa vientilukua tarkastellaan, mutta esimerkiksi Belgiaan viety osuus Suomen bruttoviennistä on noin kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin sinne viety osuus Suomen arvonlisäviennistä vuonna 2018. Ruotsiin viedään sen sijaan suhteessa enemmän kotimaista arvonlisää kuin bruttovientiä, mikä vielä aiemmasta vahvistaa maata Suomen tärkeimpänä kauppakumppanimaana.
Kuvio 3. Bruttoviennin ja kotimaisen arvonlisäviennin osuus maittain, tärkeimmät kauppakumppanimaat, %, 2018
Suomen arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan tilastointia on kehitetty Tilastokeskuksen ja OECD:n kanssa yhteistyössä perustuen OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA). Yhteistyössä on panostettu tietojen tuottamiseen aiempaa lyhyemmällä aikaviiveellä sekä aiempaa tarkemmalla tasolla. Kehitystyön tuloksena syntyy entistä tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.
Kokeellisten tilastojen alla julkaistavat indikaattorit ovat osa Tilastokeskuksen ja OECD:n vuosina 2019 ja 2020 toteuttaman yhteisprojektin tuloksia. Yhteistyön loppuraportissa Globalisation in Finland: Granular Insights into the Impact on Businesses and Employment käytettiin samoja tietoja kuin tässä julkaisussa.
Tietokantataulukot sisältävät esitettyjen tietojen lisäksi lukuisia arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa kuvaavia muuttujia eri tarkkuustasoilla. Muuttujien selitykset löytyvät kokeellisen tilaston menetelmäselosteesta otsikon Indikaattorit alta. Tulevia julkaisuja voidaan muokata käyttäjätarpeiden mukaan, esimerkiksi muuttamalla julkaistavia yritysjaotteluita.
Jatkossa arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tietoja päivitetään vuosittain. Uusien vuosien lisäksi edellisten vuosien tiedot päivitetään vastaamaan kansantalouden tilinpidon viimeisimpiä tietoja.
Lisätietoja: yliaktuaarit Pontus Lindroos 029 551 3242 ja Merja Myllymäki 029 551 3533
Vastaava osastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko