Julkaistu: 16.2.2022

Siirtymät työllisyyteen kasvoivat vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä

Vuoden 2021 kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen välillä työvoiman ulkopuolelta tai työttömyydestä siirtyi työllisiksi yhteensä noin 23 000 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Työllistyneiden osuus työttömänä olleista kasvoi vajaasta 29 prosentista yli 33 prosenttiin. Työvoiman ulkopuolelta tai työllisyydestä työttömäksi siirtyneitä oli puolestaan noin 13 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1: Väestön työmarkkina-aseman muutokset (nuolet) sekä samassa työmarkkina-asemassa pysyneiden (laatikot) määrät 2021/III–2021/IV, 15–74-vuotiaat

 

Neljännellä vuosineljänneksellä työvoiman ulkopuolelta tai työttömyydestä siirtyi työllisiksi yhteensä 180 000 henkilöä, mikä on noin 23 000 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Työllistyneistä 116 000 tuli työvoiman ulkopuolelta ja 64 000 työttömien joukosta. Työttömäksi siirtyi puolestaan noin 90 000 henkilöä, mikä on 13 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömäksi siirtyneistä 51 000 oli edellisellä vuosineljänneksellä ollut työvoiman ulkopuolella ja 39 000 työllisenä.

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä työttömänä olleista noin 43 prosenttia oli neljännellä vuosineljänneksellä edelleen työttömänä ja 23 prosenttia oli siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Työttömänä olleista naisista lähes 38 prosenttia oli työllistynyt, kun edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla osuus oli 34 prosenttia. Työttömien miesten työllistymisen todennäköisyys puolestaan kasvoi vuodentakaisesta noin 23 prosentista lähes 30 prosenttiin.

Kaikkien 15–74-vuotiaiden työttömien vuosineljännesten välisen työllistymistodennäköisyyden kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli neljännellä vuosineljänneksellä 31 prosentin tuntumassa, mikä oli hieman enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä.

Kuvio 2: Työlliseksi siirtyneiden osuus edellisellä vuosineljänneksellä työttömänä olleista 2009/II–2021/IV, 15–74-vuotiaat, kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi

 

Edellisellä vuosineljänneksellä työllisenä olleista valtaosa, noin 93 prosenttia, oli neljännellä vuosineljänneksellä edelleen työllisiä. Alle 2 prosenttia oli jäänyt työttömäksi ja vajaa 6 prosenttia oli siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Työllisenä pysyneiden osuus edellisen vuosineljänneksen työllisistä on ollut yli 90 prosenttia koko tarkasteltavalla ajanjaksolla vuoden 2009 toisen neljänneksen alusta.

Työllisenä pysyneistä 187 000 henkilöä eli vajaa 8 prosenttia oli vaihtanut työtä kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen tutkimusajankohtien välillä. Edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla työpaikkaa vaihtoi 139 000 henkilöä eli vajaa 6 prosenttia työllisenä pysyneistä. Työpaikkaa vaihtaneiden osuuden kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi alkuvuoteen verrattuna.

Kuvio 3: Työpaikkaa vaihtaneiden osuus peräkkäisten vuosineljännesten välillä työllisenä pysyneistä 2009/II–2021/IV, 15–74-vuotiaat, kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi

Työvoiman ulkopuolella edellisellä vuosineljänneksellä olleista miehistä reilu 9 prosenttia ja naisista noin 8 prosenttia oli siirtynyt työlliseksi neljännellä vuosineljänneksellä. Sekä työvoiman ulkopuolella olleiden miesten että naisten työllistyminen lisääntyi vuodentakaiseen verrattuna. Kaikista työvoiman ulkopuolella olleista vajaa 88 prosenttia oli edelleen työvoiman ulkopuolella ja vajaa 4 prosenttia oli siirtynyt työttömäksi.

Tilastokeskus julkaisee työvoimavirtojen tilaston kokeellisena tilastona. Työvoimavirrat täydentävät kuvaa työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä. Ne kuvaavat työmarkkinoilla tapahtuneita siirtymiä työmarkkina-asemasta toiseen sekä työpaikkojen välillä. Virtatilastoista nähdään esimerkiksi, kuinka suuri osa työttömistä on siirtynyt työlliseksi tai työvoiman ulkopuolelle kahden peräkkäisen vuosineljänneksen välillä. Näiden tietojen avulla on mahdollista seurata tarkemmin, millaisia kehityskulkuja työllisyyden ja työttömyyden muutosten takana on. Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin. Myös työvoimavirtojen painotusmenetelmää on päivitetty, ja aikasarjat on laskettu taaksepäin vuoteen 2009 uuden menetelmän mukaisiksi. Tuloksissa on pieniä eroja verrattuna aiempiin vuonna 2019 julkaistuihin tietoihin.

Lisätietoja: yliaktuaari Minna Wallenius, p. 029 551 2749, yliaktuaari Tuomo Heikura p. 029 551 3328,
tyovoimatutkimus@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Taulukot