Julkaistu: 29.9.2020
Yritystuet moninkertaistuivat huhti-kesäkuussa vuodentakaisesta
Vuoden 2020 huhti-kesäkuussa maksettiin suoraa yritystukea 840,94 miljoonaa euroa, mikä oli yli kuusinkertainen määrä verrattuna vuodentakaiseen 130,71 miljoonaan euroon. Myönnettyjen takausten määrä kasvoi 171,4 prosenttia vuodentakaisesta ollen nyt 737,25 miljoonaa. Maksettujen lainojen määrä laski neljänneksellä 68,64 miljoonaan. Tukisummien merkittävä kasvu selittyy COVID-19-pandemian aiheuttamalla suhdanneheikentymällä, jota yritystukien on tarkoitus lieventää. Suorista tuista 84,8 prosenttia, eli 713,50 miljoonaa euroa, maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Takauksista kaksi kolmasosaa, eli 496,15 myönnettiin samasta syystä. Lainoja maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi vain 1,4 miljoonaa euroa. Tukia maksettiin tai myönnettiin yhteensä 43 677 yritykselle, joista 34 958 yritystä, eli 80 prosenttia, sai tukea suhdanneheikentymän vuoksi.
Kuva 1. Tavallisesti ja suhdanneheikentymän vuoksi maksettavat tuet tukityypin mukaan vuosien 2019 ja 2020 toisen kvartaalin sekä vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin osalta, miljoonaa euroa
Tuet henkilöstön määrän mukaan
Valtaosa vuoden 2020 huhti-kesäkuussa tukea saaneista yrityksistä oli mikroyrityksiä (30 889) ja pienyrityksiä (11 465). Tukea saaneiden yritysten lukumäärä kasvoi lukuun ottamatta suuryrityksiä, joiden määrä pysyi liki ennallaan (240). Keskisuurista yrityksistä tukea sai 1 083 yritystä.
Pienille yrityksille maksettiin eniten tukea. Pienet yritykset saivat suoraa tukea 407,4 miljoonaa euroa, lainaa 39,1 miljoonaa euroa ja takausta 352,7 miljoonaa euroa. Keskisuuret yritykset saivat suoraa tukea 75,6 miljoonaa euroa ja takausta 161,2 miljoonaa. Mikroyritykset saivat selkeästi enemmän suoraa tukea kuin keskisuuret yritykset, eli 337,7 miljoonaa ja hieman enemmän takauksia kuin keskisuuret yritykset, 173,2 miljoonaa. Suuryritykset saivat suoraa tukea 20,2 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna kasvoivat erityisesti mikroyritysten ja pienyritysten suorat tuet sekä suuryrityksien ja keskisuurten yritysten takaukset.
Kuva 2. Tavallisesti ja suhdanneheikentymän vuoksi maksettavat tuet yrityksen kokoluokan ja tukityypin mukaan huhti-kesäkuussa vuosina 2019-2020, miljoonaa euroa
Suorasta tuesta suurin osa, ja takauksista kaksi kolmasosaa, maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Lainoja maksettiin hyvin vähän suhdanneheikentymästä johtuen. Mikroyritysten ja pienyritysten saamista suorista tuista peräti 89 prosenttia maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Näin ollen suoraa tukea maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi 300,7 miljoonaa euroa mikroyrityksille, 363,8 miljoonaa pienyrityksille, 43,6 miljoonaa keskisuurille yrityksille ja 5,3 miljoonaa suuryrityksille. Suhdanneheikentymän vuoksi takausta myönnettiin 99,1 miljoonaa mikroyrityksille, 216,9 miljoonaa pienille, 132,8 miljoonaa keskisuurille ja 47,3 miljoonaa euroa suuryrityksille.
Tukityypistä riippumatta tukea maksettiin yritystä kohden sitä enemmän mitä suurempi yritys on. Mikroyritykset saivat suoraa tukea 11 600 euroa yritystä kohden, pienet yritykset 38 300 euroa, keskisuuret 76 100 euroa ja suuret 95 400 euroa. Suuryrityksiä lukuun ottamatta yritystä kohden maksettujen suorien tukien suuruus on kasvanut. Takauksia myönnettiin mikroyritystä kohden 74 200 euroa, pientä yritystä kohden 237 200 euroa ja keskisuurta kohden 959 300 euroa. Lainoja maksettiin 193 900 euroa yritystä kohden.
Tuet toimialoittain
Puolet tukia saaneista yrityksistä oli palvelualoilla, joiden tukea saaneiden yritysten lukumäärä liki kuusinkertaistui edellisvuoteen nähden. Kaikkiaan 43 677 tukea saaneesta yrityksestä 21 749 oli palvelualalla, 6 445 kaupan alalla ja 3 974 teollisuudessa. Rakennusalla tuensaajia oli 3 129 ja alkutuotannossa 491. Muilla toimialoilla oli 2 002 yritystä.
Kuva 3. Vuoden 2020 huhti-kesäkuussa tukea saaneiden yritysten jakautuminen eri toimialoille
Alkutuotanto sisältää maa-, metsä- ja kalatalouden (TOL 2008; 01-03). Palvelualat sisältävät toimialat 49-82 ja 90-96.
Jaetuista suorista tuista puolet suunnattiin palvelualoille. Lainoista pääosa maksettiin palvelualoille ja teollisuuteen, takauksista noin kolmasosa palvelualoille, neljäsosa teollisuuteen ja neljäsosa kaupan alalle.
Tietyillä toimialoilla suorien tukien määrä kasvoi voimakkaasti edellisvuodesta. Rakennusalalla suorien tukien määrä kasvoi 997 prosenttia 61,5 miljoonaan euroon. Kasvu oli voimakasta myös kaupan alalla (923 %) ja palvelualoilla (876 %). Teollisuuden tuet kasvoivat 239 prosenttia ollen 153,5 miljoonaa euroa. Muillakin toimialoilla suorien tukien määrä vähintään kolminkertaistui.
Metsäteollisuus sai suoraa tukea 11,9 miljoonaa, metalliteollisuus 87,2 miljoonaa ja muu teollisuus 54,3 miljoonaa euroa. Suhdanneheikentymän vuoksi metsäteollisuus sai 6,4 miljoonaa, metalliteollisuus 56,2 miljoonaa ja muu teollisuus 41,9 miljoonaa euroa.
Palvelualat saivat suoraa tukea 421,6 miljoonaa, josta 387,1 miljoonaa oli suhdanneheikentymän vuoksi jaettua tukea. Suhteellisesti eniten suhdanneheikentymän vuoksi jaettua tukea sai rakennusala: toimialan saamasta 61,5 miljoonasta eurosta noin 93,3 prosenttia jaettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Kaupan alan 119,4 miljoonasta eurosta 110,5 miljoonaa jaettiin suhdanneheikentymän vuoksi.
Maksettujen lainojen määrä laski jokaisella toimialla vuoden takaiseen verrattuna, mutta takausten määrä kasvoi vähintään kaksikymmentä prosenttia toimialasta riippumatta. Huomattavinta kasvu oli kaupan alalla (394,7 %) ja palvelualoilla (216,9 %). Teollisuuden takaukset kasvoivat 79,1 prosenttia ja rakennusalan 83,7 prosenttia.
Takauksia maksettiin palvelualoille 273,9 miljoonaa, teollisuuteen 176,9 miljoonaa, rakennusalalle 52,1 miljoonaa ja kaupan alalle 171,1 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuteen takausta myönnettiin 8,4 miljoonaa, 124,5 miljoonaa metalliteollisuudelle ja muulle teollisuudelle 44,0 miljoonaa. Alkutuotannon alalle myönnettiin takausta 9,9 miljoonaa ja lainoja 3,7 miljoonaa. Pääosin takauksista 60-70 prosenttia myönnettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Poikkeuksina ovat palvelualat, joiden takauksista 77,3 prosenttia seurasi suhdanneheikentymästä ja rakennusalat, joiden takauksista vain 44,7 prosenttia johtui suhdanneheikentymästä.
Palvelualojen lainat olivat 32,5 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 huhti-kesäkuussa. Teollisuuden lainat laskivat yli 50 prosenttia ollen 16,8 miljoonaa euroa. Selvin lasku tapahtui rakennusalojen lainoissa, lainamäärä kutistui 72,6 prosenttia miljoonaan euroon.
Kuva 4. Tavanomaisesti ja suhdanneheikentymän vuoksi maksettavat suorat tuet toimialoittain vuosien 2019-2020 huhti-kesäkuun osalta, miljoonaa euroa
Alkutuotanto sisältää maa-, metsä- ja kalatalouden (TOL 2008; 01-03). Palvelualat sisältävät toimialat 49-82 ja 90-96.
Keskimäärin yritys sai suoraa tukea 20 500 euroa. Teollisuudenalan yritys sai keskimäärin 42 300 euroa, palvelualan 20 300 euroa, kaupan alan 19 800 ja rakennusalan yritys 21 500 euroa. Viime vuoteen nähden rakennusalan tuet ovat kasvaneet yritystä kohden huomattavimmin ja teollisuuden laskeneet, erityisesti metsäteollisuudessa. Teollisuus saa lainaa 212 000 euroa yritystä kohden ja palvelualat 158 700 euroa. Takauksia myönnetään eniten metalliteollisuudelle, noin 464 700 euroa yritystä kohden. Kaupan ala saa takausta keskimäärin 223 400 euroa ja palveluala 165 700 euroa per yritys.
Palvelualojen tarkemman tarkastelun perusteella majoitus- ja ravitsemisala sai eniten suoraa tukea. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna tuen määrä on peräti 27-kertaistunut ollen nyt 120,5 miljoonaa euroa. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sai 101,4 miljoonaa euroa tukea ja informaatio ja viestintä 79,1 miljoonaa. Kuljetus ja varastointi -alan tuet kasvoivat melkein 17-kertaiseksi vuodentakaiseen verrattuna ollen nyt 33,1 miljoonaa euroa.
Kuva 5. Suorien tukien jakautuminen palvelualoille huhti-kesäkuussa 2020, miljoonaa euroa
Huhti-kesäkuussa tukea saaneiden yritysten lukumäärä, suorien tukien määrä ja takausten määrä ovat kasvaneet selkeästi sekä vuoden takaiseen tilanteeseen että alkuvuoteen verrattuna. Erityisesti pienet yritykset, mikroyritykset, palvelualojen, kaupan ja rakentamisen yritykset ovat saaneet huomattavasti enemmän tukea.
Lisätietoja: yliaktuaari Tommi Veistämö, p. 029 551 3546
Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko