Kansainvälinen miestenpäivä 2023
Vuoden 2024 kooste päivitetään tälle sivulle 12.11.2024.
Kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19.11.
- Miehet Suomessa
- Miesten koulutus
- Miehet suomalaisessa työelämässä
- Miehet, valta ja päätöksenteko
- Miesten ajankäyttö ja vapaa-aika
- Miesten hyvinvointi
- Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta
Miehet Suomessa
- Suomen väestöstä on miehiä 2 753 477 eli 49 prosenttia.
- Miesten keski-ikä on 42,4 vuotta ja eniten on 32-vuotiaita miehiä, joita on 39 026.
- Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani.
- Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa.
- Miehistä 72 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu viisi prosenttia miehistä.
- Yksin asuvia miehiä on 620 124.
- Täysi-ikäisistä miehistä 43 prosenttia on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, naimattomia on 42 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia.
- Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,3 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä on 40,6 vuotta.
- Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää (15–87-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
- 15–87-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 56 prosentilla, on lapsia.
- Vuonna 2022 syntyi 22 960 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 78,6 vuotta.
- Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet vuonna 2022 olivat Leo, Väinö ja Eino. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.
Lähteet
Tilastokeskus: Väestörakenne 2022Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus
Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2022
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset 2022
Tilastokeskus: Syntyneet 2022
Tilastokeskus: Kuolleet 2022
Digi- ja väestötietovirasto: Olivia ja Leo yhä lasten suosikkinimet – uusi digipalvelu on suosituin tapa ilmoittaa lapsen nimi väestötietojärjestelmään
Miesten koulutus
- Yli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
- Miesten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin tekniikan aloilla, 84 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80 %) ja maa- ja metsätalousalat (64 %).
- Pienin miesten osuus on terveys- ja hyvinvointialoilla (13 %).
- Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
- Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä on 42 prosenttia.
- Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 8 prosenttia ja naisista alle 6 prosenttia lukuvuonna 2020/2021.
- PISA-tutkimusten mukaan suurin osa suomalaispojista lukee hyvin, mutta 20 prosenttia pojista oli heikoimman tason lukijoita. Tytöistä heikoimman tason lukijoista oli 7 prosenttia.
Lähteet
Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne 2022Tilastokeskus: Koulutuksen keskeyttäminen 2021
Tilastokeskus: Joka viides poika lukee heikosti – ero tyttöihin Suomessa OECD-maiden suurin (Lahtela, Tieto&trendit 16.5.2022)
Miehet suomalaisessa työelämässä
- Vuonna 2022 työllisiä 15–74-vuotiaita miehiä oli 1 345 000.
- Miesten työllisyysaste vuonna 2022 oli 78,5 prosenttia (20–64-vuotiaat).
- Jatkuvassa työssä työskentelee 85 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajamiehistä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä on 15 prosenttia.
- Kokoaikatyötä tekee 88 prosenttia ja osa-aikatyötä 12 prosenttia palkansaajamiehistä.
- Miesten osuus yrittäjistä on 66 prosenttia.
- Miesvaltaisin toimiala on rakentaminen, missä alan työllisistä 90 prosenttia on miehiä. Seuraavaksi miesvaltaisimmat alat ovat kuljetus ja varastointi (79 % miehiä) sekä maatalous, metsätalous, kalatalous ja kaivostoiminta (75 % miehiä).
- Pienin miesten osuus on terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, missä miehiä on alan työllisistä 15 prosenttia.
- Työllisten miesten yleisin ammatti on luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (122 000 työllistä miestä).
- Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa löydettiin miehillä 31 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista. Lue lisää Helsingin yliopiston uutisesta: Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa.
- Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2022 miehillä 61,9 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli miehillä 64,1 vuotta.
- Eläkkeensaajamiesten keskimääräinen kokonaiseläke on 2 070 euroa, naisilla 1 658 euroa kuukaudessa.
- Miespalkansaajien keskiansio vuonna 2022 oli 4 101 euroa kuukaudessa, kun taas naisilla vastaava luku oli 3 461 euroa.
- Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
- Lue lisää miesten ja naisten tuloeroista Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
- Miesten ja naisten kokemuksista korona-ajan työoloista kerrotaan Johanna Lahtelan ja Marjut Pietiläisen artikkelissa Palkansaajat ovat kokeneet korona-ajan työolot eri tavoin – onko sukupuolella ollut merkitystä?.
- Miesten ja naisten mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä kerrotaan Hanna Sutelan artikkelissa Palkansaajilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä – etenkin miehillä.
Lähteet
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2022Eläketurvakeskus: Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä 2022
Eläketurvakeskus: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2022
Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi 2022
Miehet, valta ja päätöksenteko
- Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 108 miestä ja 92 naista. Miesten osuus valituista oli 54 prosenttia. Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Suomen ruotsalaisessa kansanpuolueessa (67 %) ja Perussuomalaisissa (63 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
- Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 71 ja naisten 72,9 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
- Petteri Orpon aloittaessa pääministerinä kesäkuussa 2023 hallituksen 19 ministeristä 7 oli miehiä.
- Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista 55 prosenttia oli miehiä. Miesten osuus valituista oli 47 prosenttia.
- Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan miespalkansaajista 46 prosenttia ilmoitti, että heidän työhönsä kuuluu esimiestehtäviä. Naisista näin kertoi 36 prosenttia.
- Vuoden 2020 työssäkäyntitilaston mukaan miehet toimivat naisia useammin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Tieto- ja viestintätekniikan, teollisuuden tuotannon, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla yli 80 prosenttia johtajista on miehiä.
- Myös toimitus- ja pääjohtajista on miehiä yli 80 prosenttia.
- Kunnan- tai kaupunginjohtajista miehiä oli 69 prosenttia vuonna 2022.
Lähteet
Tilastokeskus: AluevaalitTilastokeskus: Eduskuntavaalit
Valtioneuvosto: Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin
Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvo, Valta ja päätöksenteko
Tilastokeskus: Kuntasektorin palkat 2022
Miesten ajankäyttö ja vapaa-aika
- Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri.
- Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt.
- Miehet käyttävät päivittäin kotitöihin keskimäärin 2 tuntia ja 38 minuuttia. Etenkin lastenhoitoon käytetty aika miehillä on lisääntynyt.
- Miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen sekä astianpesuun, mutta enemmän aikaa korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.
- Vuonna 2021 miehistä 37 prosenttia teki vapaaehtoistyötä viimeisen 12 kuukauden aikana.
- Vuoden 2021 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan miehistä 84 prosenttia käyttää internetiä useasti päivässä.
- Miehistä 80 prosenttia käyttää internetiä videopalveluiden katsomiseen ja 72 prosenttia musiikin kuunteluun. Miehistä 67 prosenttia seuraa netissä yhteisöpalveluja (esim. Facebook).
- Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia käy kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
- Miehet käyvät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin. Vuoden 2017 tietojen mukaan jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, kun taas naisista vastaava osuus oli vajaat neljä kymmenestä.
- Miehet käyvät heavy-konserteissa melkein kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
- Miehet pelaavat digitaalisia pelejä enemmän kuin naiset. Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelaa lähes puolet miehistä (47 %) ja reilu kolmannes naisista (35 %). Miesten ja poikien peliharrastuksesta voi lukea lisää Kaisa Saarenmaan artikkelista Ristisanoja, mölkkyä, räiskintää – digi hallitsee mutta yhä pelataan perinteisestikin.
- 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
- Miehistä 95 prosenttia ulkoilee. Ulkoilukertoja miehille kertyy keskimäärin vuodessa 170.
- Kalastamista harrastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan 37 prosenttia suomalaismiehistä. Kalastustaidot on miehistä 94 prosentilla.
- Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Lue lisää autoilun tasa-arvosta Tieto&trendit-artikkelista Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä monimuotoisemmin.
- Miehistä 79 prosenttia pitää arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.
Lähteet
Tilastokeskus: Ajankäyttö 2020–2021Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2021
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen 2017
Tilastokeskus: Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017 (Ruuskanen, Tieto&trendit 27.5.2020)
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020
Luonnonvarakeskus: Vapaa-ajankalastus 2020
Tilastokeskus: Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä (Pääkkönen, Tieto&trendit 19.2.2020)
Miesten hyvinvointi
- Vuonna 2022 miehistä yli 69 prosenttia koki päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.
- 26 prosenttia miehistä kokee tulevaisuuden valoisana ja 78 prosenttia uskoo kykenevänsä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin.
- Miehistä 18 prosenttia kokee olevansa kykenemätön vaikuttamaan luonnon kantokykyyn.
- Vuonna 2022 miehistä lähes 12 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi.
- Yli kolmannes (39 %) suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
- Miehistä 29 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin viidennes.
- Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toiseksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja miehillä ovat erilaiset pallopelit, juoksu tai hölkkä, pyöräily ja hiihto.
- Suomalaisista miehistä 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.
- 30 vuotta täyttäneistä miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia.
- 20 vuotta täyttäneistä miehistä lähes 11 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi lähes 12 prosenttia.
- 20 vuotta täyttäneistä miehistä 38 prosenttia käyttää liikaa alkoholia.
- Vuonna 2022 miehistä hieman yli 5 prosenttia oli kokenut lähisuhteessa fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
- Miehillä alkoholi-, tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus on korkeampaa kuin naisilla. Vuonna 2021 itsemurhan tehneistä yli 72 prosenttia oli miehiä.
- Väestöliiton Perhebarometrin 2021 mukaan yli 50-vuotiaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä parisuhteisiinsa. Parisuhteessa elävistä yli 50-vuotiaista miehistä 56 prosenttia miehistä ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä siitä, että omassa parisuhteessa kumppanit rakastavat toisiaan. Jokseenkin samaa mieltä oli 38 prosenttia miehistä.
Lähteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sotkanet, Päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi kokeneiden osuusSitra: Tulevaisuusbarometri 2023
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sotkanet, Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus
Tilastokeskus: Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus (Ruuskanen, Tieto&trendit 18.4.2020)
UKK-instituutti: Työikäisten liikkuminen Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Liikunnan harrastaminen Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sotkanet, Päivittäin tupakoivien osuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sotkanet, Alkoholia liikaa käyttävien osuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sotkanet, Fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden osuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sotkanet, Itsemurhakuolleisuus
Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvo, Naisten ja miesten kuolemansyyt
Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2020
Väestöliitto: Perhebarometri 2021, Vanhenee kuin hyvä viini: Yli 50-vuotiaiden parisuhteet Suomessa
Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta
Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja
Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvoTerveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Tasa-arvotiedon keskus
Pohjoismainen yhteistyö: Nordic Gender Equality Indicators
Kansainvälisiä tilastoja
Eurostat: Gender statisticsEuroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE): Gender Statistics Database
OECD: Gender Equality
YK: Gender Statistics
Maailmanpankki, Gender Data Portal
Lisätietoja
Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.
puh. 029 551 2220
info@stat.fi