Kansainvälinen naistenpäivä 2025

Naiset Suomessa

• Suomen väestöstä noin 2,8 miljoonaa (50,5 %) on naisia.
• Naisten keski-ikä on 45 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita naisia, joita on 37 182.
• Suomalainen 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa.
• Naisista asuu kaupunkialueilla 74 prosenttia ja maaseutualueilla 25 prosenttia.
• Yksin asuvia naisia on 696 058, joista 55,3 prosenttia on yli 60-vuotiaita.
• Suomalaisten naisten yleisin ensimmäinen etunimi on Anne, ja kun myös toiset nimet lasketaan mukaan, yleisin nimi on Maria.
• Vuonna 2023 syntyneiden tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Aino, Olivia, Aada, Lilja ja Sofia.
• Vuonna 2023 syntyi 21 110 tyttöä. Näiden tyttöjen eliniänodote on 84,2 vuotta.
• Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä.
• 65 prosentilla 15–88-vuotiaista naisista on lapsia.
• Täysi-ikäisistä naisista 41 prosenttia on naimisissa, naimattomia 35 prosenttia, eronneita 15 prosenttia ja leskiä 9 prosenttia. Rekisteröidyissä parisuhteissa on 1 036 naista.
• Naiset solmivat avioliiton vuonna 2023 ensimmäisen kerran keskimäärin 32,5 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden naisen solmimissa avioliitoissa keski-ikä oli 35,0 vuotta.

Naisten koulutus

• 76,7 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisnaisista on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 38,5 prosenttia naisista. Kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on 57,9 prosenttia. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista naisia on 56,4 prosenttia.
• Naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, 86,4 prosenttia. Muita selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja ovat kasvatusalat (79,2 %), humanistiset ja taidealat (67,5 %),  yhteiskunnalliset alat  (67,5 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (65,8 %) sekä palvelualat (64,3 %).
• Pienin naisten osuus tutkinnon suorittaneista on tekniikan aloilla (16,3 %) sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) aloilla (20,0 %).
• Vuoden 2022 Pisa tutkimuksen mukaan, 15-vuotiaista tytöt pärjäsivät poikia paremmin jokaisessa kolmessa luokassa (matematiikka, lukutaito sekä luonnontiede). Pienimmät erot olivat matematiikan taidoissa (5 pistettä). Lukutaidossa erot olivat 45 pistettä ja luonnontieteissä 50 pistettä. Vuonna 2022 Pisa tulokset heikkenivät Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin OECD maassa. Yksi esitetty selittävä tekijä on koronapandemian aikaiset poikkeusolot koulujärjestelmissä.
• Pisa 2018 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat maailman huippua. OECD-maiden välisessä tarkastelussa he sijoittuivat kärkeen näissä molemmissa. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

Naiset suomalaisessa työelämässä

• Vuonna 2024 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,27 miljoonaa. Työllisyysaste 20–64 vuotiailla oli 76,6 prosenttia. Naisten työllisyysaste laski hieman miesten työllisyysasteen alle (76,8 % ).
• Jatkuvassa työssä työskenteli 81,5 prosenttia 15–74-vuotiaista naispalkansaajista. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli  18,5 prosenttia. Kaikista määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä 58,4 prosenttia oli naisia.
• Kokoaikatyötä teki 76,5 prosenttia ja osa-aikatyötä 23,5 prosenttia naispalkansaajista.
• Vuonna 2024 Suomessa oli noin 96 000 naispuolista yrittäjää. Heidän osuus kaikista yrittäjistä oli 31,5 prosenttia.  Naisyrittäjistä 71,9 prosenttia olivat yksinyrittäjiä, eli he toimivat yksin ilman palkallista työvoimaa.
• Työssäkäyvien naisten yleisimmät toimialat ovat terveys- ja sosiaalipalvelut (29,8 %), tukku- ja vähittäiskauppa (10,4 %), koulutus (10,3 %), teollisuus (6,8 %) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (6,3 %).
• Naisenemmistöisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 85,5 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimmat alat ovat muu palvelutoiminta (67,4 % naisia),  koulutus (67,4 % naisia) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (65,0 % naisia).
• Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä alle 10,4 prosenttia.
• Vuonna 2024 naispalkansaajien keskiansio vuonna 2024 oli 3 745 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 4 450 euroa. Sektoreittain naisten keskipalkka oli valtiolla 4 273 euroa, yksityisellä sektorilla 3 801 euroa ja paikallishallinnossa 3 600 euroa.
• Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
• Tuloeroihin pääset perehtymään myös Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
• Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2023 naisilla 62,5 vuotta.
• Vuonna 2023 sukupuolten välinen ero eläkkeissä kasvoi. Naisten keskimääräinen työeläke oli 1 542 euroa kuukaudessa ja miesten 2 188 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke oli siis noin 646 euroa (41,9 %) suurempi kuin naisten. Vuonna 2022 tämä ero oli 24,8 prosenttia miesten hyväksi.

Naiset, valta ja päätöksenteko

• Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 92 naista. Naisten osuus valituista oli 46 prosenttia. Hallituksen aloittaessa 19 ministeristä 12 oli naisia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisia valittiin 94 (47 %), mikä oli historiallisesti suurin määrä koskaan.
• Euroopan maista Suomessa oli vuonna 2023 toiseksi eniten naisia kansanedustajina Albanian jälkeen.
• Vuonna 2023 valittujen naisten keski-ikä oli 46 vuotta, hieman alempi kuin valittujen miesten keski-ikä (48 vuotta)
• Valittujen naisten kolme suurinta puoluetta olivat SDP (23,9 %), Kokoomus (20,7 %) ja Perussuomalaiset (18,5 %).
• Puolueiden sisällä, naisten osuudet valituista olivat suurimmat Vasemmistoliitolla (81,1 %), Vihreillä (76,9 %) ja Kristillisdemokraateilla (60 %).
• Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 72,9 ja miesten 70,9 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
• Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, ja naisten osuus kansanedustajista oli lähes 10 prosenttia. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia.
• Ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa.
• Keskuskauppakamarin vuoden 2024 selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmän jäsenistä oli 27 prosenttia.
• Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli vuonna 2024 naisia ennätykselliset 10 prosenttia.
• Pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johtajista 17 prosenttia oli naisia.
• Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2025 selvityksen mukaan, valta on jakautunut kokonaisuudessaan Suomessa viidenneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. Suomalaisnaisten taloudellisen päätöksenteon valtaindeksi oli muihin EU-maihin verrattuna sijalla 11.

Naisten ajankäyttö ja vapaa-aika

• Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan näyttöruutujen äärellä kului vuonna 2021 enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin. Naisilla päivän keskimääräinen ruutuaika oli 4 h 10 min, mikä on puoli tuntia vähemmän kuin miehillä.
• Naiset käyttävät aikaa erityisesti sosiaaliseen mediaan ja viestintään. Suosituimpia sosiaalisen median ja viestinnän palveluita naisilla olivat WhatsApp, jota käytti  81 prosenttia ja Facebook, jota käytti 61 prosenttia.
• Vuoden 2022 elinolotilaston mukaan kulttuuritapahtumissa käyminen väheni voimakkaasti. Naiset osallistuivat kulttuuritapahtumiin enemmän kuin miehet.
• Naisista 37 prosenttia oli käynyt viimeisen 12 kuukauden aikana elokuvissa. Eniten elokuvissa olivat käyneet 16-24 vuotiaat naiset (60 %).
• Erilaisissa elävissä esityksissä, kuten konserteissa tai tanssiesityksissä, oli käynyt 37 prosenttia naisista. Elävissä esityksissä käyvät eniten 35-49 vuotiaat naiset (42 %).
• Museoissa, näyttelyissä, arkeologisilla ja historiallisilla paikoilla oli vieraillut 45 prosenttia naisista.
• Urheilutapahtumissa miehet kävivät innokkaammin kuin naiset: 22 prosenttia naisista oli käynyt jossain urheilutapahtumassa viimeisen 12 kuukauden aikana, miehistä 34 prosenttia oli käynyt urheilutapahtumassa.
• Jonkin kirjan vuonna 2022 oli lukenut 75 prosenttia naisista. Aktiivisia lukijoita oli enemmän naisten kuin miesten joukossa: naisista 28 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia oli lukenut vähintään 10 kirjaa vuonna 2022.
• Edellisen 12 kuukauden aikana vapaaehtoistyötä oli vuonna 2022 tehnyt 24 prosenttia naisista. Eniten vapaaehtoistyötä tekivät 35-49-vuotiaat naiset.
• 73 prosenttia naisista kertoi edellisen 12 kuukauden aikana osallistuneensa aktiiviseen kansalaistoimintaan: he olivat äänestäneet, allekirjoittaneet kansalaisaloitteita, osallistuneet yhdistysten tai etujärjestöjen toimintaan tai muuhun vastaavaan.
• Vuonna 2022 40 prosenttia naisista tapasi ystäviään vähintään viikoittain. Eniten ystäviä tapasivat nuoret, 16-24-vuotiaat naiset (71 %).
• Sukulaisia kertoi tapaavansa vähintään viikoittain 45 prosenttia naisista. Eniten sukulaisia tapaavat vanhimmat ikäluokat, 65-74-vuotiaat (53 %) ja 75-vuotiaat ja vanhemmat (54 %).

Naisten hyvinvointi

• Vuonna 2023 elämänlaatunsa arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 20-54-vuotiaista naisista 80 prosenttia.
• Masennusoireita kokee naisista 11 prosenttia. Yleisintä masennusoireilu on 20-39-vuotiailla. Tämän ikäryhmän naisista joka kuudennella on masennusoireilua.
• Yksinäisyyttä kokee reilu kymmenes naisista. Yleisintä yksinäisyyden kokeminen on 20-39 vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 18 prosenttia naisista tunsi itsensä yksinäiseksi.
• Suomalaisten naisten ruokavalio on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin miesten ruokavalio.
• Naisista useampi kuin joka kolmas syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa syö joka kolmas nainen. Yli puolet naisista söi vähintään kerran päivässä täysjyvätuotteita kuten täysjyväleipää, -puuroa tai -viljalisäkettä.  Neljännes naisista käytti suositeltavaa kasviöljypohjaista, vähintään 60 % rasvaa sisältävää levitettä leivällä.
• Naisista 30 prosenttia on lihavia (painoindeksi ylittää lihavuuden rajan BMI 30/m2 tai yli). Vyötärölihavuutta esiintyi 48 prosentilla naisista.
• 38 prosenttia suomalaisista naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Terveysliikuntasuositus toteutui parhaiten 20–39-vuotiailla naisilla, joista 42 prosenttia saavutti suosituksen. 
• Kävely on naisten yleisin liikkumisen muoto. Toiseksi yleisin laji on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja naisilla ovat juoksu tai hölkkä, sauvakävely, pyöräily ja ryhmäliikunta.
• 39 prosenttia naisista istuu vapaa-ajallaan ruudun äärellä yli kolme tuntia päivässä.
• Naisista joka kymmenes tupakoi päivittäin. Ikäryhmien väliset erot tupakoinnin yleisyydessä olivat vähäiset 20–64-vuotiailla. Tätä vanhemmilla naisilla päivittäinen tupakointi oli harvinaisempaa.
• Vähintään viikoittain alkoholia käyttää naisista 22 prosenttia. 14 prosenttia naisista on täysin raittiita.
• Naisten ja miesten kuolemansyissä on jonkin verran eroa. Naisia kuolee miehiä enemmän hermostosairauksiin, lähinnä Alzheimerin tautiin.
• Vuonna 2023 naisia kuoli dementiaan lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna (miehiä 4 197, naisia 7 957), mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi.
• 34 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisnaisista oli kokenut joskus elämänsä aikana fyysistä parisuhdeväkivaltaa kumppaninsa taholta. Henkistä väkivaltaa oli kokenut 50 prosenttia naisista.
• Naisista 46 prosenttia on kokenut 15 vuotta täytettyään parisuhteen ulkopuolista eli jonkun muun kuin nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua.
• 16–74-vuotiaista naisista 43 prosenttia on kokenut seksuaaliväkivaltaa joskus elämänsä aikana.
• Yli puolet (54 %) 18–74-vuotiaista naisista on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä.

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa.

• Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
  Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2024
• Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras.
  The Economist, The Glass-Ceiling Index 2024.
• Suomessa valta on jakautunut sukupuolille viidenneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa.
  Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Gender Equality Index 2024: Power
• Suomessa on vuoden 2024 alussa tehdyn vertailun mukaan eniten naisia ministereinä maailmassa.
  UN Women, Women in Politics 2024
• Suomi on maailman neljänneksi paras maa olla nainen.
  Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) ja Oslon rauhantutkimusinstituutti (PRIO), Women, Peace and Security Index 2023/24

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Lisätietoja

puh. 029 551 2220
info@stat.fi