Tulojakauma kaventunut keskeltä - enemmän väkeä reunaryhmissä
- Mediaanitulot - keskimmäinen pistearvo tulojakaumalla
- Tuloetäisyyksiin perustuvat määritelmät: vaihtelua väestöosuuksissa
- Keskituloisimpien määrä vähentynyt, pieni- ja suurituloisten määrät kasvaneet
- Keskituloisimmissa on aikaisempaa enemmän eläkeläisiä, ylemmissä tuloryhmissä vähemmän
- Ryhmien sisäiset tuloerot suurimpia suurituloisilla
- Palkkatulot keskituloisimpien ja suurituloisten bruttotulojen perustana
- Tulonsiirrot tuotannontekijätuloja tasoittavina tuloryhmissä
- Tulonsiirrot vaihtelevat myös elinvaiheittain
- Ansiosidonnaisia etuuksia keskituloisilla
- Keskituloisimmat työmarkkinoihin kiinnittyneitä
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Palkkatulot keskituloisimpien ja suurituloisten bruttotulojen perustana
Kotitalouksien tulolähteet eroavat tuloryhmissä. Kuten edellä ilmeni, ovat tuloryhmät heterogeenisia muun muassa sosioekonomiselta asemaltaan ja elinvaiheeltaan, jotka keskeisesti työmarkkina-asemaan yhteydessä vaikuttavat tulojen rakenteisiin. Kuvio 2 havainnollistaa ryhmien tulorakenteissa tapahtunutta muutosta bruttotulojen ja niistä maksetut tulonsiirrot pois lukien käytettävissä olevien tulojen muodostumisen perusteella koko kotitalousväestössä vuosina 1993-2003. Lisäksi kuviossa 3 tulojen muodostuminen on esitetty sen mukaan, onko kotitalouden viitehenkilö ollut vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta ansiotyössä, tai ollut ammatissa toimimaton joko eläkkeellä, työttömänä tai muussa asemassa.
Vuonna 2002 palkkatulot käsittivät yhtä suuren osan, noin 58 prosenttia, sekä keskituloisimpien että suurituloisten kotitalouksien bruttotuloista. Ansiotyössä olevien viitehenkilöiden kotitalouksissa palkkatulojen osuus oli keskituloisimmilla 76,3 prosenttia ja suurituloisilla 64,4 prosenttia bruttotuloista.
Vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan palkkatulojen osuus bruttotuloista pieneni suurituloisilla 55 prosenttiin. Tuotannontekijätulot yhteensä ovat keskituloisimmilla selvästi alhaisemmat, noin 71,2 prosenttia bruttotuloista vuonna 2002 verrattuna suurituloisten 91,3 prosenttiin, sillä yrittäjätulojen ja erityisesti omaisuustulojen merkitys on keskituloisten tulomuodostuksessa vähäisempi, vastaavasti saatujen tulonsiirtojen osuus on suurempi. Keskituloisten omaisuustulot koostuvat pääosin omistusasunnosta saatavasta laskennallisesta nettovuokrasta. Suurituloisilla tuotannontekijätulot alkoivat kasvaa vuonna 1997, huomattavammin vuonna 1999 tässä tuloryhmässä erityisesti omaisuustuloihin sisältyvien osinkotulojen ja luovutusvoittojen ansiosta. Näiden pienetessä vuosina 2001 ja 2002 tuotannontekijätulot silti nousivat, sillä palkkatuloissa oli kasvua. Vuonna 2003 suurituloisten omaisuustulot olivat vuoden 1999 tasoa korkeammat, ja olivat ainut kasvava tuotannontekijätulojen komponentti.
Kuvio 1. Pieni-, keski- ja suurituloisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (euroa) kulutusyksikköä kohti vuosina 1993-2003. Väliryhmiin kuuluvien (1993, 2002) kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (euroa) kulutusyksikköä kohti vuosina 1993 ja 2002. Muunnettu OECD:n kulutusyksikköasteikko
* ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto
Yleensä kaikissa tuloryhmissä palkkatulojen merkitys tulomuodostuksessa on ollut kohtalaisen vakaata, suurituloisten ryhmää on lisäksi selvästi määrittänyt omaisuustulojen saaminen.
Tuotannontekijätulot muodostivat 32,9 prosenttia pienituloisten bruttotuloista vuonna 2002, ansiotulojen, palkka- ja yrittäjätulojen osuus yhteensä oli 27,1 prosenttia. Saadut tulonsiirrot olivat bruttotulojen suurin komponentti, 67,1 prosenttia. Saatujen tulonsiirtojen osuutta tulonmuodostuksessa määrittää muiden tuloryhmien tavoin kotitalouden asema työmarkkinoilla. Niillä pienituloisilla kotitalouksilla, joiden viitehenkilö oli ansiotyössä, saatujen tulonsiirtojen osuus oli 30,6 prosenttia bruttotuloista. Ammatissa toimimattomien viitehenkilöiden kotitalouksissa saatujen tulonsiirtojen osuus oli 78,3 prosenttia bruttotuloista.
Päivitetty 16.6.2006