Tulojakauma kaventunut keskeltä - enemmän väkeä reunaryhmissä

  1. Mediaanitulot - keskimmäinen pistearvo tulojakaumalla
  2. Tuloetäisyyksiin perustuvat määritelmät: vaihtelua väestöosuuksissa
  3. Keskituloisimpien määrä vähentynyt, pieni- ja suurituloisten määrät kasvaneet
  4. Keskituloisimmissa on aikaisempaa enemmän eläkeläisiä, ylemmissä tuloryhmissä vähemmän
  5. Ryhmien sisäiset tuloerot suurimpia suurituloisilla
  6. Palkkatulot keskituloisimpien ja suurituloisten bruttotulojen perustana
  7. Tulonsiirrot tuotannontekijätuloja tasoittavina tuloryhmissä
  8. Tulonsiirrot vaihtelevat myös elinvaiheittain
  9. Ansiosidonnaisia etuuksia keskituloisilla
  10. Keskituloisimmat työmarkkinoihin kiinnittyneitä
  11. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tulonsiirrot tuotannontekijätuloja tasoittavina tuloryhmissä

Saadut ja maksetut tulonsiirrot tasasivat tuotannontekijä- tai markkinatuloeroja 1990-luvun jälkipuoliskolla aikaisempaa heikommin. Vuosina 2000 ja 2001 tulonsiirtojen nettovaikutus oli taas hieman voimakkaampi. Saatujen tulonsiirtojen määrä on tuotannontekijätuloihin nähden ollut suhteellisesti pienempi. Vaikutus yleensä on merkittävämpi kuin maksettujen tulonsiirtojen - välittömien verojen ja veronluonteisten maksujen. Tuotannontekijätulojen määrissä ja rakenteessa tapahtuneet muutokset, erityisesti pääomatulojen ja ansiotuloissa palkkatulojen kasvu sekä kohdis- tuminen eri tuloryhmille määrittävät niistä maksettujen välittömien verojen kertymää. (Tulonjakotilasto 2002.)

Pienituloisilla tulonsiirtojen positiivinen nettomäärä käytettävissä olevien tulojen muodostuksessa kasvoi vuonna 1994 ja seuraavan kerran vuonna 1998, jonka jälkeen on tapahtunut edelleen kasvua. Tuotannontekijätuloissa palkkatulot ovat nousseet nopeammin kuin saadut tulonsiirrot, ja tämän seurauksena saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista on pienentynyt. Palkkatulojen kasvaessa niistä maksetut välittömät verot eivät ole vastaavasti kasvaneet, koska keskimäärin kotitalouksien vuoden aikana ansaitsemat tulot jäävät pienuudessaan kokonaan verottomiksi. Vain osa pienituloisista kotitalouksista saa tulonsa ensisijaisesti ansiotyöstä.

Vielä keskituloisimpien ryhmässä tulonsiirtojen nettovaikutus on ollut positiivinen, mikä johtuu ammatissa toimimattomiin kotitalouksiin kuuluvien eläkeläisten suhteellisen suuresta määrästä tässä tuloryhmässä. Ansiotyössä olevilla kotitalouksilla tulonsiirtojen nettomäärä on negatiivinen, veroja ja veronluonteisia maksuja maksetaan saatuja tulonsiirtoja enemmän. Koko keskituloisten ryhmällä saadut tulonsiirrot laskivat vuodesta 1996 vuoteen 2001, jonka jälkeen kääntyivät kasvuun. Maksetut tulonsiirrot ovat vaihdelleet lähinnä palkkatulojen ja ansioperusteisten toimeentuloturvaetuuksien, ja näistä maksetuissa veroissa tai muissa maksuissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta. Palkkatyössä olleilla kotitalouksilla työtulojen veroaste muodostuu pääomatulojen veroastetta korkeammaksi.

Kuvio 2. Tulojen rakenne pieni-, keski- ja suurituloisilla kotitalouksilla vuosina 1993-2003. Palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot, saadut tulonsiirrot ja maksetut tulonsiirrot (%) bruttotuloista


* ennakkotieto

Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Suurituloisten maksamat tulonsiirrot ovat kasvaneet tuotannontekijätulojen kasvaessa, maksetut tulonsiirrot kasvoivat aina vuoteen 2000, jonka jälkeen kääntyivät laskuun sekä yrittäjätulojen että erityisesti pääomatulojen vähenemisen seurauksena. Samana aikana palkkatulojen kasvusta huolimatta maksetut tulonsiirrot eivät kasvaneet. Palkkatulojen kasvu koski lukumääräisesti suurta ryhmää, mutta tasomuutos oli pieni. Tulonsiirtojen nettomäärän negatiivinen kasvu taittui vuonna 2003, ja oli ennakkotiedon mukaan alhaisempi kuin vuosina 1999-2001.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.6.2006