Luontokokemukset ja ekologia kaupungin suunnittelun voimavaroina
- Kaavoitus ja hoitosuunnittelu luovat viihtymisen puitteet
- Ovatko luontokokemukset ja ekologia linjassa?
- Arvokartat tuovat tietoa elinympäristön laadusta
- Tiedonkeruussa on kyse myös kuntademokratiasta
- Kaupungin suunnittelu konkretisoi yhteiskunnan arvoja
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Arvokartat tuovat tietoa elinympäristön laadusta
Kaupungin luontoarvoja koskevaa tietoa voidaan saada ennen kaikkea ammattilaisen tekemien maastoinventointien avulla ja luontoharrastajilta. Kun kyse on luontoalueiden sosiaalisista arvoista, on tietoa kerättävä kysymällä niistä kaupunkilaisilta itseltään. Suunnittelun haasteena on ensinnäkin määritellä ja tavoittaa ihmiset, joille suunnittelun kohteena olevalla alueella mahdollisesti on merkitystä. Toisekseen tietoa tulisi kerätä siten, että sitä myös pystytään suunnittelussa hyödyntämään.
Viime aikoina on otettu käyttöön menetelmiä, joilla myös kaupunkilaisten luontoon liittämistä arvoista ja merkityksistä saadaan tietoa karttamuodossa. Arvokartoilla voidaan tehdä näkyväksi muun muassa kauniiden maisemien, pelottavien paikkojen ja mielipaikkojen sijaintia suunnittelualueella. Karttamuoto helpottaa kaupunkilaisilta saatavan tiedon kytkemistä muuhun suunnittelussa käytettävään tietoon. Viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitusmenetelmää on käytetty esimerkiksi perustiedon tuottamiseen Länsi-Vantaan osayleiskaavoitusta varten postikyselyn avulla (kuviot 1 ja 2). Vaikka luonnon kokeminen on pohjimmiltaan subjektiivista, voidaan viheralueiden koettujen laatujen kartoituksella koota tietoa alueista ja löytää asukkaille tärkeimmät kohteet heidän asuinympäristössään.
Kuvio 2. Yleiskaavan rakentamisehdotukset ja asukkaiden mielestä arvokkaimmat viheralueet Länsi-Vantaalla
Ristiriitaisimmat kohteet on merkitty punaisella ympyrällä.
Arvokartoilla voidaan kerätä tietoa täsmällisesti tiettyä suunnitteluprosessia varten, jolloin karttatarkastelu voidaan rajata juuri suunnittelun kohteena oleviin alueisiin. Menetelmää voi soveltaa myös kaupunkiympäristöön kokonaisuudessaan, kuten on tehty PehmoGIS-tutkimuksissa. Niissä tiedonkeruu tapahtuu internetissä, jolloin vastaamismahdollisuus ei ole sidottu kaupunkilaisten asuinpaikkaan samalla tavoin kuin perinteisessä postikyselyssä. Kiinnostus verkossa tapahtuvaan tiedonkeruuseen on kasvanut muun muassa mahdollisten kustannussäästöjen vuoksi. Internet-menetelmiä kannattaakin ilman muuta hyödyntää ja kehittää edelleen, joskaan kasvokkaista vuorovaikutusta niillä tuskin voidaan koskaan täysin korvata.
Päivitetty 31.7.2007