Luontokokemukset ja ekologia kaupungin suunnittelun voimavaroina
- Kaavoitus ja hoitosuunnittelu luovat viihtymisen puitteet
- Ovatko luontokokemukset ja ekologia linjassa?
- Arvokartat tuovat tietoa elinympäristön laadusta
- Tiedonkeruussa on kyse myös kuntademokratiasta
- Kaupungin suunnittelu konkretisoi yhteiskunnan arvoja
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tiedonkeruussa on kyse myös kuntademokratiasta
Mikä merkitys tälle kerätylle tiedolle suunnittelussa ja päätöksenteossa lopulta annetaan? Helsingin kaupungin tietokeskuksessa on tutkittu, miten ja millä perusteilla määritellään pätevä ja tarpeellinen tieto. Onko kaupunkilaisilta saatavalla tiedolla paikkaa ekologisen ja muun suunnittelutiedon rinnalla? Kaupunkilaisten kannalta kyse on kuntademokratiasta ja vaikuttamismahdollisuuksista, joita on pyritty edistämään lainsäädännöllä. KuntaSuomi-tutkimuksen mukaan suomalaiset osallistuvat kuntiensa asioihin aktiivisemmin kuin aiemmin, mutta samalla usko vaikuttamiskanavien tehokkuuteen on laskenut. Koska luonnonhoito vaikuttaa konkreettisesti fyysiseen asuinympäristöön, ihmiset voivat nähdä osallistuessaan sen suunnitteluun osallistumisensa vaikuttavuuden mahdollisesti helpommin kuin esimerkiksi pyrkiessään edistämään eri ihmisryhmien tasa-arvoa yhteiskunnassa. Pienetkin vaikuttamisen kokemukset voivat osaltaan kannustaa ihmisiä aktiivisuuteen myös muissa asioissa.
Ainakin suurissa kaupungeissa on niin suunnittelulle kuin kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksillekin merkitystä sillä, miten tieto läpäisee hallintokuntien väliset rajat. Kaupunkilaisten voi olla vaikea tietää, kenen vastuulle mikäkin asia hallinnossa kuuluu. Kun kaupunkilaiset tuovat kaavaprosessiin tietoa varjostavista puista ja bussien aikatauluongelmista, tulisiko kaavoituksen välittää tietoa eteenpäin hallinnossa oikeille vastuutahoille? Vai tulisiko kaupunkilaisia valistaa suunnittelujärjestelmästä, jotta he oppisivat kohdentamaan osallistumistaan paremmin?
Hallintokunnilla voi olla tiedonkeruussa ja vuorovaikutuksessa hyvinkin erilaisia käytäntöjä. Sektoroituneisuus voi merkitä myös sitä, että eri hallintokunnat keräävät kaupunkilaisilta tietoa toisistaan tietämättä tehden siinä päällekkäistä työtä. Moni kaupunki onkin pyrkinyt koordinoimaan tiedonkeruuta ja vuorovaikutusta alueellisesti. Esimerkiksi Keravalla on jo perinteeksi muodostunut käytäntö, jossa kaupunkilaisten ja hallinnon välillä jaetaan tietoa kyläilloissa. Paikalla on eri hallintokuntien edustajia samanaikaisesti. Kaupunkilaisten esille nostamat asiat pystytään tilaisuudessa usein ohjaamaan oikealle taholle. Samalla itse kukin saa tilaisuudessa tietoa alueella meneillään olevista suunnitteluhankkeista ja kaupunkilaisten kulloinkin tärkeinä pitämistä asioista.
Päivitetty 31.7.2007