Työnteko yli rajojen lisääntyy

  1. Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
  2. Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
  3. Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
  4. Venäjältä eniten
  5. Rekisteröinnissä puutteita
  6. Kaikilla periaatteessa samat työehdot
  7. Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
  8. Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
  9. Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
  10. Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
  11. Lieveilmiöt lisääntyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Rekisteröinnissä puutteita

Ulkomaalaisrekisterin tiedot ulkomaalaisten työntekijöiden määrästä tuntuvat hieman alhaiselta. Tosin tiedot EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta voivat olla kattavammat kuin EU-maiden kansalaisten osalta. Syynä lienee, että toisista EU-maista tulleiden lähetettyjen työntekijöiden todellinen määrä jää pimentoon, koska rekisteröinti on heidän kohdaltaan vapaaehtoista ja sen valvonta on heikkoa.

Rekisteröinnillä halutaan tehostaa vallitsevien työehtojen valvontaa ja viranomaisten valvontatehtäviä, kun vuosina 2004-06 voimassa ollut niin sanottu siirtymälaki on siirtynyt historiaan. Tosin ulkomaalaisrekisterin tietojen hyödyntämistä vaikeuttaa yksikkökohtaisten tietojen salassapitovelvollisuus. Tästä syystä esimerkiksi verohallinto ei ole saanut käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja.

"Työlupia myöntävien viranomaisten, työsuojeluviranomaisten ja verohallinnon yhteistyö tulisi saada nykyistä saumattomammaksi", sanoo Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virke:n johtaja Markku Hirvonen. Tämä tapahtuisi poistamalla yhteistyötä vaikeuttavat tietojenvaihtoesteet ja huolehtimalla siitä, että valvonnassa saadut tiedot ovat muiden viranomaisten käytettävissä.

Ulkomaalaisrekisterin tietojen hyödyntämistä heikentää sekin, että lähetettyjen työntekijöiden laajennettu rekisteröintivelvoite ei koske kaikkia EU:n jäsenmaita. Muita EU-maita ja unionin ulkopuolisia maita koskevia puutteita on lisäksi, että työntekijöiden ammattialoista ja heidän suomalaisen työnantajansa toimialoista ei ole luotettavia tietoja tai lainkaan tietoja käytettävissä.

Jotta rekisteri palvelisi aiempaa paremmin viranomaistarpeita, tulisi siihen merkitä työntekijää koskevien tietojen ohella tiedot työnantajasta, työskentelypaikkakunnasta, työskentelyn kestosta Suomessa ja työstä maksetusta vastikkeesta. "Kai sinne joku jotain tietoja laittaa, mutta johtopäätöksiä reaalimaailman tilanteesta en sen perusteella juuri tekisi", toteaa Hirvonen nykytilanteesta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.11.2007