Työnteko yli rajojen lisääntyy

  1. Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
  2. Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
  3. Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
  4. Venäjältä eniten
  5. Rekisteröinnissä puutteita
  6. Kaikilla periaatteessa samat työehdot
  7. Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
  8. Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
  9. Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
  10. Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
  11. Lieveilmiöt lisääntyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Täällä jo asuva potentiaali käyttöön

Työperäisen maahanmuuton on oltava kuitenkin hallittua, sillä työntekijöiden mukana muuttaa myös perheenjäseniä. Jos ulkomaalaisia aletaan houkutella Suomeen aktiivisesti, on heistä pystyttävä ottamaan vastuuta. Ulkomaalaiset työntekijät ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat asuntoja ja palveluja kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa.

Samanaikaisesti on muistettava, että jo maassa olevassa ulkomaalaisväestössä on suuri käyttämätön työvoimapotentiaali (Taulukko 2). Vuonna 2006 Suomessa asui lähes 190 000 ulkomailla syntynyttä. Työikäisten osuus on paljon suurempi ulkomaalaisväestössä (noin 75 %) kuin kantaväestössä, mutta huomattavan suuri osa työikäisistä on työvoiman ulkopuolella (opiskelijoita, omaa taloutta hoitavia ja piilotyöttömiä).

Työvoimaan kuuluvastakin ulkomaalaisväestöstä selvästi kantaväestöä suurempi osuus on työttömiä. Vaikka maahanmuuttajien työllisyystilanne on parantunut viime vuosina, on työttömyysaste heidän keskuudessaan moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Suomessa onkin nostettava esimerkiksi koulutuksellisin keinoin ulkomaalaisväestön työvoimaosuutta ja työllisyysastetta.

Taulukko 2. Vuosina 1990-2004 maahanmuuttaneiden työikäisten (15-64-vuotiaat) toiminta vuonna 2004

Muuttovuosi Työssä, % Työttömänä, % Työvoimassa yht., % Opiskeli, % Muut työikäiset, % Työvoiman ulkopuolella yht., %
1990 57,5 15,2 72,7 10,1 17,2 27,3
1991 54,6 17,3 71,9 11,8 16,3 28,1
1992 51,8 17,2 69,0 14,0 17,0 31,0
1993 46,1 19,8 65,9 15,5 18,6 34,1
1994 47,0 18,6 65,6 15,5 18,9 34,4
1995 47,8 20,2 68,0 13,6 18,4 32,0
1996 46,2 19,6 65,8 13,2 21,0 34,2
1997 44,8 19,5 64,3 15,0 20,7 35,7
1998 45,9 18,2 64,1 15,9 20,0 35,9
1999 46,6 17,2 63,8 15,6 20,6 36,2
2000 44,9 16,4 61,3 17,4 21,3 38,7
2001 42,4 15,8 58,2 18,7 23,1 41,8
2002 39,1 14,7 53,8 17,2 29,0 46,2
2003 38,6 13,0 51,6 15,9 32,5 48,4
2004 34,1 17,9 52,0 17,0 31,0 48,0
Koko väestö 67,1 6,6 73,7 9,6 16,7 26,3

Lähde: Tilastokeskus ja Työministeriön analyyseja 2/2007

Lähteitä:
Eläketurvakeskus ETK: Tilastoja ulkomaalaisista lähetyistä työntekijöistä 2003-07. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, 19. lokakuuta 2006. Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ry (2007): Opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa. Työministeriö (2007): Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen (Kai Torvi). TM:n analyyseja 2/2007. Ulkomaalaisvirasto: Ulkomaalaisrekisterin tilastoja ulkomaisista työntekijöistä 2003-07.

 

____________________________________

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.11.2007