Rakentamisen toimialakatsaus III/2007

  1. Yhteenveto: Rakennustuotannon kehittyminen näyttää kaksijakoiselta
  2. Asuinrakentamisen aloitukset hyytyivät
  3. Rakennusyritysten liikevaihto kasvaa voimakkaasti
  4. Rakennuskustannusten nousu kiivasta
  5. Rakentamisen työttömien määrä vähenee edelleen nopeasti
  6. Rakentamisen suhdanneodotukset hiipuivat
  7. Fokus: Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti
  8. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti

Korjausrakentaminen on kasvanut melko tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Ainoastaan 1990-luvun puolivälin laman aikoihin, vuosina 1994-1997, korjausrakentamisen arvo oli suurempi kuin uudisrakentamisen. Laman väistyttyä uudisrakentaminen elpyi ja sen arvo nousi jälleen korjausrakentamisen yläpuolelle (kuvio 8). Rakentamisen painopiste on kuitenkin siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen. Rakennuskannastamme lähes puolet on rakennettu 1960-1980-luvuilla. Suuret korjaukset ns. peruskorjaukset tehdään yleensä 40-50 vuoden välein. Vuoden 2006 vuosittaisista asuntoyhteisöjen korjauskuluista lähes kaksi kolmasosa kohdistuikin juuri 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneisiin asuntoyhteisöihin. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä syntyneet 1960- ja 1970-lukujen kerrostalolähiöt ovat juuri nyt suurten korjauksien alla tai tulossa siihen ikään.

Kuvio 8. Talonrakentamisen tuotos 1975 - 2006

Korjausrakentamisen arvo on noussut vuoden 2000 arvosta (5,5 mrd.) noin 30 prosenttia eli keskimäärin vuosikasvu on ollut noin 5 prosenttia. Talonrakennusten korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä vuonna 2006 oli noin 7,2 miljardia euroa, mikä oli 42 prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Asuinrakennusten korjausten osuus puolestaan oli yli puolet tästä rahamäärästä. Muiden kuin asuinrakennusten, kuten teollisuus-, liike-, toimisto-, hoitoalan- ja liikenteenrakennusten korjausten arvo oli noin 3 miljardia euroa.

Kotitalouksien suorittamien, omakotitalojen ja omien osakehuoneistojen korjaukset muodostivat noin kolmanneksen koko talonrakentamisen korjauksista. Asuntoyhteisöjä korjattiin noin 1,2 miljardilla eurolla (kuvio 9).

Kuvio 9. Talonrakentamisen korjaukset 2006

Suomen noin miljoonasta omakotitaloudesta noin 325 000:ssa tehdään vuosittain korjauksia. Vuonna 2006 Peruskorjauksia oli joka kuudennella ja kevyempiä korjauksia joka kolmannella kotitaloudella. Kotitalouksien keskimääräinen peruskorjaus maksoi 8700 euroa. Suurimmat korjausten kohteet olivat sisätila- ja huonetilatöitä, esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneen täysuusinta sekä lvi-järjestelmiin liittyvät korjaustyöt. Näihin kohteisiin sisältyy myös vesivahinko- ja kosteusvauriokorjaukset.

Vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys on myös aktivoinut pienkorjauksia. Vuonna 2006 kotitalousvähennystä käytti 8 prosenttia kotitalouksista ja suurin osa siitä kohdistui juuri asuntojenkorjauksiin.

Suomen noin puolen miljoonan vapaa-ajanasunnon kantaa korjattiin vuonna 2006 noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tekee keskimääräiseksi remonttihinnaksi noin 700 euroa. Korjaukset ovat yleensä pienimuotoisia remontteja, mutta ns. kakkosasuntojen yleistyminen lisää myös peruskorjausluonteisia korjauksia.

Korjausrakentamisen kasvu varsinkin asunto-osakeyhtiöissä on viime aikoina ollut voimakasta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat vuonna 2006 noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 889 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 16,4 prosenttia. Korjaustarpeen on arvioitu (korjausrakentamisen strategia, ympäristöministeriö 2007) edelleen kasvavan voimakkaasti varsinkin asuinkerrostaloissa.

Noin 40 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. LVI - järjestelmien korjauskustannusten osuus oli 24 prosenttia. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista.

Keskimääräiset vuosikorjauskulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa olivat vuonna 2006 noin 15600 euroa ja rivi- ja ketjutaloissa 8800 euroa, vastaavasti peruskorjausten keskimääräiset kulut niissä kerrostaloissa, jotka ilmoittivat tehneensä peruskorjauksia olivat 66100 euroa ja rivitaloissa 37 200 euroa. Erityisesti kerrostaloasuntoyhtiöissä rakennuksen julkisivun peruskorjauskulut muodostavat yleensä suurimman korjausmenon. Esimerkiksi vuoden 1970-luvulla valmistuneiden kerrostalojen julkisivujen keskimääräiset peruskorjauskulut ylittivät 140 000 euroa. Suuret peruskorjaukset, esimerkiksi putkiremontit tehdään usein monia eri korjauskohteita yhdistämällä ns. linjasaneerauksena, jolloin kokonaiskorjauskustannukset saattavat helposti nousta kymmenkertaisiksi.

Aravavuokratalojen korjaaminen on lievässä kasvussa (4,5 prosenttia). Ilmeisesti vuokrataloissa korjaustoiminta on pitkäjännitteisemmin hoidettua kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuonna 2006 aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 320 miljoonalla eurolla. Vuosikorjaukset nousivat edellisvuoden 170 miljoonasta eurosta noin 190 miljoonaan euroon. Perusparannukset sen sijaan pienenivät hieman, mutta eivät merkittävästi, ollen noin 140 miljoonaa euroa.

Seuraava vuoden 2007 viimeistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2008

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.1.2008