Pendelöinti muokkaa kuntarakennetta ja asumista
- Väkiluku kasvaa nopeimmin ympäryskunnissa
- Työhön keskuskuntiin
- Pendelöijä ansaitsee enemmän
- Hyvä asumistaso pitkän työmatkan korvauksena
- Niukka enemmistö pendelöijistä autoilee
- Pendelöinti on tullut jäädäkseen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pendelöijä ansaitsee enemmän
Suomen työllisten verotettavat työtulot olivat yhteensä 58 miljardia euroa vuonna 2005. Pendelöijät saivat näistä tuloista 40 prosenttia eli 23 miljardia euroa. Pendelöijät ansaitsivat keskimäärin 30 200 euroa vuodessa, kun asuinkunnissaan työskentelevien keskitulot olivat 22 900 euroa. Asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyvien tulot ovat siis noin kolmanneksen korkeammat kuin asuinkunnassaan työskentelevien.
Ansiotulojen alue-erot ovat suuret: pendelöivän väestön tulot ovat 50 kunnassa yli kaksinkertaiset omassa kunnassa työskenteleviin verrattuna. Puolet kunnista on sellaisia, joissa yli puolet veronalaisista työtuloista kertyy pendelöijiltä. Kärjessä on Kauniainen, jonka verotettavista työtuloista peräti 87 prosenttia kertyy kunnan ulkopuolella ansaituista palkoista. Toisaalta Suomessa on 40 kuntaa, joissa pendelöijien ansaitsemat tulot ovat alle 20 prosenttia kunnan kaikista työtuloista - Raahessa ja Kuusamossa jopa alle 10 prosenttia. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Kunnan ulkopuolella ansaittujen työtulojen osuus kunnan kaikista työtuloista
Pendelöivä väestö kiinnostaa suurten kaupunkien ympäryskuntia juuri sen vuoksi, että tulonsa kunnan ulkopuolelta hakevat parantavat kunnan taloudellista asemaa enemmän kuin kunnassa työskentelevä väestö. Parhaiten palkatut pendelöijät saattavat palkkatulojensa lisäksi tuoda kuntaan myös suuria optiotuloja. Pendelöijien verotettavat tulot ovat myös kasvaneet nopeammin kuin omassa kunnassa työskentelevien tulot.
Päivitetty 17.9.2008