Pendelöinti muokkaa kuntarakennetta ja asumista
- Väkiluku kasvaa nopeimmin ympäryskunnissa
- Työhön keskuskuntiin
- Pendelöijä ansaitsee enemmän
- Hyvä asumistaso pitkän työmatkan korvauksena
- Niukka enemmistö pendelöijistä autoilee
- Pendelöinti on tullut jäädäkseen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pendelöinti on tullut jäädäkseen
Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, jossa risteilevät taloudelliset, yhteiskuntapoliittiset ja ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin liittyvät asiat. Pendelöintiä lisää sirpaloitunut kuntarakenne, joka ohjaa ihmisten asumis- ja työssäkäyntiratkaisuja. Turun seudun pienissä kunnissa kuntarajan ylittyminen työmatkan aikana on paljon todennäköisempää kuin esimerkiksi Lieksan seudulla. Kunnan ulkopuolella työssä käyvät saattavat tuoda valtaosan kunnan verotettavista työtuloista, joten työssäkäyntialueiden sisällä olevat kuntarajat haittaavat asuntopolitiikan, liikenteen ja ympäristönsuojelun laajempaa suunnittelua ja koordinointia.
Asumisen hinta ei yksin selitä pendelöintiä, sillä siihen vaikuttaa niin etäisyys, liikenneyhteydet, lasten päivähoitotilanne kuin koulutus- ja harrastusmahdollisuudetkin. Kuntien kannattaa kuitenkin tavoitella pendelöijiä, koska heidän tulonsa ovat keskimääräistä korkeampia ja heidän veroeuronsa ovat enemmistönä kuntien budjeteissa. Toisaalta hyvätuloisten pendelöijien synnyttämä lisäkysyntä nostaa asuntojen hintoja ja vuokria kunnan kaikilla asukkailla.
Lähde:
Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus.
Päivitetty 17.9.2008