Pendelöinti muokkaa kuntarakennetta ja asumista
- Väkiluku kasvaa nopeimmin ympäryskunnissa
- Työhön keskuskuntiin
- Pendelöijä ansaitsee enemmän
- Hyvä asumistaso pitkän työmatkan korvauksena
- Niukka enemmistö pendelöijistä autoilee
- Pendelöinti on tullut jäädäkseen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Hyvä asumistaso pitkän työmatkan korvauksena
Yleinen käsitys on, että korkeat asumiskustannukset pakottavat nuoret lapsiperheet muuttamaan keskuksien ulkopuolelle asumaan. Suuri osa pendelöijistä onkin nuoria lapsiperheitä, joissa vanhemmat ovat kolmikymppisiä ja perheessä on yhdestä kahteen lasta.
Pendelöinnin ja asumiskustannusten keskinäistä riippuvuutta voidaan tutkia vain suurimmilla työssäkäyntialueilla eli Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Kuviossa 2 on esimerkkinä verrattu Helsingin työssäkäyntialueen kuntien keskimääräisiä asumiskustannuksia ja pendelöijien osuutta kunnan työllisistä. Asumiskustannuksina on käytetty osakehuoneistojen keskimääräistä neliöhintaa sekä kaksioiden keskivuokraa.
Kuvio 2. Helsingin työssäkäyntialue
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Kuvio 3. Helsinkiin pendelöivät perhetyypin ja lähtöalueen mukaan
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
- Helsingissä työssäkäyvistä 27 prosenttia on perheettömiä eli yksinasuvia sinkkuja. Lapsiperheisiin kuuluvia on 44 prosenttia ja lapsettomia avio- tai avopareja 29 prosenttia. Yksin asuvia on enemmän pääradan varrella eli Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Näiden kuntien asuntokannasta huomattava osa onkin kerrostaloasuntoja. Myöskin Tammisaaresta, Riihimäeltä ja Lahdesta pendelöivistä enemmistö on yksin asuvia.
- Kauniaisista, Kirkkonummelta, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista, Siuntiosta ja Tuusulasta Helsinkiin pendelöivistä enemmistö on perheellisiä. Näissä kunnissa asutaan pääasiassa rivi-, pari- tai omakotitaloissa, joita erityisesti nuoret perheet suosivat.
Ainakin pääkaupunkiseudulla ympäryskuntien pienemmät asumiskustannukset näyttävät kasvattavan pendelöivien osuutta. Ei kuitenkaan niin, että halvimmista kunnista pendelöitäisiin eniten, sillä pidempi työmatka ja mahdollisesti heikot liikenneyhteydet vähentävät halua pendelöidä. Pääradan varrella olevista kunnista - Keravalta, Järvenpäästä ja Hyvinkäältä - pendelöidään paljon, vaikka asumiskustannukset ovat vain 20 prosenttia Helsinkiä alhaisemmat. Karkkilasta ja Riihimäeltä pendelöiviä on huomattavasti vähemmän - siitä huolimatta, että esimerkiksi Riihimäelle pääsee paikallisjunalla ja asuntojen hintataso on vain puolet Helsingin hintatasosta. Molemmissa kaupungeissa on myös omat työmarkkinat, jotka vetävät osan perheellisistä työllisistä.
Tampereella ja Jyväskylässä tilanne on vastaava kuin Helsingissä. Turkuun pendelöidään paljon lähistön pienistä kunnista, vaikka niissä asumiskustannukset ovat miltei Turun luokkaa. Etäämmällä olevista, alemman hintatason kunnista Turkuun pendelöidään hyvin vähän. Oulun seudun pendelöinti muistuttaa Turun tilannetta: sen lähellä olevista kunnista pendelöidään paljon, vaikka asumiskustannukset ovat lähellä Oulun tasoa. Hyvätuloisten pendelöijien aiheuttama asuntojen lisäkysyntä nostaa asuntojen hintoja suurten keskusten lähikunnissa.
Päivitetty 17.9.2008