Suuri lama teki työvoimatutkimuksesta otostutkimusten edelläkävijän
- Laman torjumiseksi tarvittiin tietoja
- Tarkistusmittauksesta tuli surveyn merkkipaalu
- Nuoret tutkijat luovat uuden menetelmän
- Uudelle menetelmälle runsaasti käyttöä
- Laskentatekniikan kehitys loi modernin surveyn perustan
- Loppu on historiaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Laskentatekniikan kehitys loi modernin surveyn perustan
Alkuvaiheessa tietojen keruu ei ollut ajantasaisten tilastojen tuottamisen suurin ongelma, vaan ongelmaksi muodostui kerättyjen tietojen prosessointi taulukoiksi tai tunnusluvuiksi. Laskentatekniikan nopea kehitys olikin nykymuotoisten otostutkimusten kehittymisen tärkeimpiä edellytyksiä.
Vuoden 1880 väestölaskennan tulokset valmistuivat Yhdysvalloissa yhdeksässä vuodessa. Siinä vaihessa Census Bureaussa alettiin pelätä, että väestölaskennan tuloksia ei saataisi valmiiksi ennen seuraavan laskennan aloittamista. Onneksi Census Bureaun silloinen työntekijä Herman Hollerith kehitti väestölaskentaa varten reikäkorteilla toimivan mekaanisen laskimen, "Hollerith-koneen". 2 Niinpä seuraavan väestölaskennan tulokset valmistuivat seitsemässä vuodessa, vaikka laskennalla kerättiin huomattavasti enemmän tietoja kuin aikaisemmin.
1940-luvun alkuun mennessä laskentamenetelmät ja laitteet olivat huomattavasti kehittyneet alkuajoista; varsinkin Iowa State Collegen tilastolaboratorio kehitteli tilastollista laskentaa. Aluksi kehitys perustui reikäkorttien laskentalaitteisiin, mutta jo vuonna 1940 Iowassa koottiin laite, jossa oli tietokoneen keskeiset komponentit. Sodan takia koneen kehittely jäi kesken, mutta se oli kuitenkin esikuvana ensimmäistä tietokonetta (ENIAC) kehiteltäessä.
Laskentatehon lisääntymisen pohjalta tuntui mahdolliselta lähteä kehittämään sellaista tutkimusta, jonka tulokset otettaisiin huomioon ajankohtaisissa poliittisissa päätöksissä. Otantamenetelmien kehittelyssä oli vielä 1940-luvulla tietojen keruun organisoinnin lisäksi kiinnitettävä huomiota sihen, että estimaattien laskenta ei olisi liian vaikeaa sen aikaisilla laitteilla.
Toisen maailmansodan jälkeen Census Bureau otti aktiivisesti osaa ensimmäisen siviilikäyttöön tarkoitetun tietokoneen rakentamiseen. Vuonna 1951 Census Bureau vastaanotti ensimmäisen Univac-tietokoneensa, jossa oli magneettinauhat tietojen lukua ja tulostusta varten, keskusmuisti ja (silloisen käsityksen mukaan) nopea aritmetiikka- ja logiikkayksikkö eli prosessori.
Aluksi konetta käytettiin vuoden 1950 väestölaskennan tietojen käsittelyyn, ja koneen vapautuessa sillä alettiin käsitellä CPS:n tietoja. Kone mahdollisti uudenlaisten ja entistä monimutkaisempien laskenta-algoritmien käyttöönoton ja samalla entistä monimutkaisempien otanta-asetelmien ja estimaattien laskennan - tosin aluksi nämäkin olivat likiarvoja (Bellhouse 2000). Tietokoneiden ja laskenta-algoritmien nopea kehitys 1950- ja 60-luvuilla loi pohjan nykymuotoisille otostutkimuksille. Ilman niitä surveytutkimukset olisivat olennaisesti nykyistä harvinaisempia ja otokset pienempiä.
Päivitetty 8.6.2009