Monta menetelmää, monenlaisia vastauksia
- Menetelmiä voi yhdistää eri tavoin
- Tiedonkeruutilanteen sosiaalinen etäisyys rajaa vastauksia
- Menetelmät vaikuttavat erityisesti epävarmassa asemassa olevien vastauksiin
- Arkisetkin asiat voivat olla arkoja
- Verkkokysely rinnastetaan postikyselyyn
- Menetelmät asettavat erilaisia haasteita vastaajalle
- Yleisten väestötutkimusten vertailukelpoisuus koetuksella
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tiedonkeruutilanteen sosiaalinen etäisyys rajaa vastauksia
Aikaisemman pohjoisamerikkalaisen tutkimuksen perusteella on tehty olettamus, että sosiaalisesti epäsuotavia asioita ilmaistaan avoimemmin puhelinhaastattelussa kuin käyntihaastattelussa. On myös esitetty, että puhelimen tapaan tietokone henkilökohtaisen haastattelun välineenä lisää vuorovaikutuksen anonyymisyyttä, jolloin haastateltavan on helpompi ilmoittaa arkoja asioita.
Olen tutkinut suomalaisten vastauksia elinoloja kuvaaviin kysymyksiin eri haastattelutapoja käytettäessä. Olen vertaillut puhelinhaastattelua ja tietokoneavusteista käyntihaastattelua perinteiseen paperilomakkeella tehtyyn käyntihaastatteluun (Ahola 1993).
Tulosten mukaan suomalaiset ilmoittivat henkilökohtaisessa käyntihaastattelussa selvästi enemmän omaa hyvinvointiaan koskevia puutteita kuin sosiaalisesti etäisemmässä puhelinhaastattelussa. Puhelimessa annettujen vastausten mukaan syntyi kokonaiskuva, että suomalaisten terveys on parempi, lapsuudenkodeissa vähemmän ongelmia, ihmissuhteet ovat paremmat, yksinäisyys on vähäisempää ja tyytyväisyys suurempaa.
Olettamus, että sosiaalisesti arkoja asioita ilmaistaisiin helpommin puhelinhaastatteluissa, ei siis pätenyt suomalaisiin tuloksiin. Tulos sosiaalisen etäisyyden vaikutuksesta vastauksiin vahvistui, kun tutkin tämän jälkeen samoihin hyvinvointikysymyksiin vastaamista tietokoneavusteisessa käyntihaastattelussa ja vertailin sitä perinteisessä käyntihaastattelussa annettuihin vastauksiin (Ahola 1995).
Samansuuntaisia tuloksia sosiaalisen etäisyyden vaikutuksesta puhelimessa annettujen vastausten sisältöön on sittemmin saatu Euroopan maita vertailevassa metoditutkimuksessa (Roberts ym. 2006). Tutkimus tehtiin Unkarissa, ja se liittyy European Social Surveyn metodiselvityksiin, joiden tarkoituksena on selvittää, saataisiinko vertailukelpoista tietoa, jos nykyisen käyntihaastattelun lisäksi sallittaisiin puhelinhaastattelu.
Päivitetty 8.6.2009