Monta menetelmää, monenlaisia vastauksia

  1. Menetelmiä voi yhdistää eri tavoin
  2. Tiedonkeruutilanteen sosiaalinen etäisyys rajaa vastauksia
  3. Menetelmät vaikuttavat erityisesti epävarmassa asemassa olevien vastauksiin
  4. Arkisetkin asiat voivat olla arkoja
  5. Verkkokysely rinnastetaan postikyselyyn
  6. Menetelmät asettavat erilaisia haasteita vastaajalle
  7. Yleisten väestötutkimusten vertailukelpoisuus koetuksella

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Yleisten väestötutkimusten vertailukelpoisuus koetuksella

Euroopan maita vertailevan väestötutkimuksen (The European Social Survey) aineisto kerätään nykyisin käyntihaastatteluna kaikissa maissa. Meneillään on laaja, monen vuoden tutkimusohjelma, jossa selvitetään mahdollisuutta myös muiden menetelmien käyttöön. Ohjelman viime vaiheessa on tarkoitus vertailla kahta erilaista tutkimusasetelmaa, niin sanottua peräkkäistä ja samanaikaista menettelytapaa. Ensimmäisessä haastateltava voi valita käyntihaastattelun, puhelinhaastattelun tai verkkokyselyn välillä. Toisessa asetelmassa vastaajalle tarjotaan ensin halvin menetelmä (verkkolomakkeella vastaaminen) ja vasta sen jälkeen puhelinhaastattelua tai käyntihaastattelua. Saatuja tuloksia verrataan käyntihaastatteluilla saatuihin tuloksiin. European Social Surveyn kautta saatavia tuloksia menetelmäeroista kannattaa siksi seurata huolella, jotta voidaan arvioida, millaiseen suuntaan monien menetelmien käyttö voi tutkimustuloksia viedä.

On paljon tietoa siitä, että tiedonkeruumenetelmien yhdistäminen aiheuttaa helposti mittausvirheitä. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun pyritään yhdistämään kuuloon ja näkemiseen perustuvia tiedonkeruumenetelmiä. Sen lisäksi, että eri menetelmät tuottavat erilaisia vastauksia samaan kysymykseen, eri väestöryhmiin kuuluvat saattavat vastata kysymyksiin eri menetelmiä käyttäen. Silloin väestöryhmien erot voivatkin olla eri menetelmien tuottamia eivätkä eroja tutkitussa ilmiössä.

Mikäli yleisen väestötutkimuksen tiedonkeruussa päädytään monien menetelmien käyttöön samassa tutkimusvaiheessa, on ensin tunnettava niiden vaikutukset, jotta ne voidaan minimoida. Silloin tarvitaan tietoa menetelmistä johtuvista eroista, voidaanko niihin vaikuttaa esimerkiksi kysymysten laadintatavalla ja kuinka mittausvirheitä tulisi mitata ja tarvittaessa korjata. Näin voidaan varmistaa, ettei monien menetelmien käyttö samassa tutkimusvaiheessa vaikuta väestöryhmien välisiin eroihin ja tulosten ajalliseen ja kansainväliseen vertailtavuuteen.

Lähteet:

Ahola, A. 1993. Menetelmäkö määrää tulokset? Puhelin- ja käyntihaastattelun eroista hyvinvointikysymyksiin vastattaessa. Sosiologia 3/1993.
Ahola, A. 1995. Haastattelutavan muutos ja terveysvastaukset. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 3/1995.
Ahola, A. 1998. Haastattelutilanne surveyvastausten rakentajana. Teoksessa: Faktajuttu. Tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt. Toim. Seppo Paananen - Anneli Juntto - Hannele Sauli. Vastapaino, Tampere.
Ahola, A. 2004. Postikysely ja puhelinhaastattelu työolobarometriin vastaamisessa. Hyvinvointikatsaus 4/2004.
Anashensel, C. S. - Frerichs, R. R. - Clark, V. A. - Yokopenic, P.A. 1982. Measuring Depression in the Community: A Comparison of Telephone and Personal Interviews. Public Opinion Quarterly 1/1982.
Aquilino, W. S. - LoSciuto, L. A. 1990.Effects of Interview Mode on Self-Reported Drug Use. Public Opinion Quartery 3/1990.
De Leeuw, E. D. 1992. Data Quality in Mail, Telephone and Face to Face Surveys. TT-Publications, Amsterdam.
De Leeuw, E. D. 2005. To Mix or Not Mix Data Collection Modes in Surveys. Journal of Official Statistics 2/2005.
Dillman, D. A. - Smyth, J. D. - Christian. L. M. 2009. Internet, Mail and Mixed-Mode Surveys: The Tailored Design Method. 3rd ed. John Wiley & Sons Inc, New Jersey.
Laiho, J. 2007. Modelling Survey Participation in Surveys Involving Multiple Phases of Data Collection. Thesis for the degree of Doctor of Philosophy. Department of Social Statistics. University of Southampton.
Roberts, C. - Jäckle, A. - Lynn, P. 2006. Causes of Mode Effects: Separating out Interviewer and Stimulus Effects in Comparisons of Face-to-Face and Telephone Surveys. In Preceedings of the Survey Research Methods Section at the AAPOR Conference 2006.
Ronkainen, S. 2008. Otanta, edustavuus ja kadon analyysi. Teoksessa: Sähköä kyselyyn! Web-kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa. Toim. Suvi Ronkainen - Anne Karjalainen. Lapin yliopiston menetelmätieteen laitoksen tutkimuksia 1. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi.
Tourangeau, R. - Rips, L. J. - Rasinski, K. 2000. The Psychology of Survey Response. Cambridge University Press, Cambridge.
Virtanen, H. 1991. Survey on Survey. Respondent's experience about participating in the Household Income Distribution Survey. The 2nd International Workshop on Nonresponse and Survey Participation. Washington DC, USA.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.6.2009