Monta menetelmää, monenlaisia vastauksia
- Menetelmiä voi yhdistää eri tavoin
- Tiedonkeruutilanteen sosiaalinen etäisyys rajaa vastauksia
- Menetelmät vaikuttavat erityisesti epävarmassa asemassa olevien vastauksiin
- Arkisetkin asiat voivat olla arkoja
- Verkkokysely rinnastetaan postikyselyyn
- Menetelmät asettavat erilaisia haasteita vastaajalle
- Yleisten väestötutkimusten vertailukelpoisuus koetuksella
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Menetelmät asettavat erilaisia haasteita vastaajalle
Menetelmien välisten erojen syitä voidaan jäsennellä monin tavoin. Tourangeau ym. (2000) esittävät kolme aineistojen laatuun yhteydessä olevaa tekijää: menetelmään liittyvä persoonattomuuden kokemus, menetelmän tuottama kognitiivinen rasitus ja menetelmään liittyvä legitimiteetti.
Menetelmään liittyvä persoonattomuuden kokemus erottelee itse täytettävää kyselyä ja haastattelua toisistaan. Tourangeaun ym. mukaan vastaaja ilmoittaa arkaluonteisia asioita mieluiten vastatessaan itse täytettävään lomakkeeseen. Kuuloon perustuvat menetelmät, joihin vastaaminen tapahtuu suullisesti, tuottavat vastaajalle tunteen, että muut henkilöt kuulevat vastaukset. Vastaajat ovat myös vastahakoisia tunnustamaan omaa epäonnistumistaan tai moraalista heikkouttaan vieraan haastattelijan tai muiden henkilöiden kuullen.
Kuuloon perustuva puhelinhaastattelu asettaa suurempia kognitiivisia vaatimuksia vastaajalle kuin itse täytettävään kyselyyn vastaaminen. Kun informaatio esitetään ainoastaan puhuttuna, se vaatii enemmän vastauksen muistelu- ja arviointiprosessilta. Puhelinhaastattelujen aikapula typistää vastaajan muistelun hyvin lyhyeksi ja pakottaa hänet nopeaan vastaamiseen. Vaarana on muistivirheiden lisäksi se, että vastaaja valitsee annetuista vastausvaihtoehdoista viimeksi kuulemansa.
Aineistonkeruumenetelmän legitimiteetti ja kyselyn koettu tärkeys liittyvät yhteen. Aiheen koettu tärkeys vaikuttaa siihen, kuinka perusteellisesti vastaaja prosessoi surveykysymystä. Kun kontakti tapahtuu puhelimitse, mahdollisuudet vakuuttaa vastaajalle aineiston käytön luottamuksellisuutta ovat rajatummat, mikä voi vähentää tiedonkeruun koettua oikeutusta. Silloin kun vastaaja ei pidä tutkimusta tärkeänä, hän myös paneutuu asioihin pinnallisesti. Väestön kokemuksista verkkokyselyn koetusta luottamuksesta ja tärkeydestä ei ole tutkittua tietoa.
Sillä, saavatko vastaajat surveykysymykset kirjallisesti vai puhuttuna, voi siis olla suuri vaikutus siihen, kuinka he ymmärtävät kysymykset, miten he tulkitsevat kysyjän tarkoitukset, minkälaisen prosessin kautta he muodostavat vastauksensa ja miten he tämän tulkintaprosessin jälkeen vastaavat. Tiedonkeruutilanne muodostaa tärkeän kontekstin tälle tulkintaprosessille, jolloin tuloksena olevat vastaukset voivat olla erilaisia eri tiedonkeruumenetelmiä käytettäessä. Tämä on suuri vaara aineistojen vertailtavuudelle.
Päivitetty 8.6.2009