Verotuksen rakenteen muutos vaikuttaa tulonjakoon
- Kunnallisverot jo 59 prosenttia välittömistä veroista
- Keski- ja hyvätuloisten verotus on keventynyt ansiotuloverotusta muuttamalla
- Etuustuloilla elävien tulot ovat kehittyneet huonoimmin
- Asuinpaikka vaikuttaa veroihin
- Kunnallisveron osuus veroista lisääntyy
- Kanta-Häme ja Päijät-Häme veroasteen muutoksen ääripäinä
- Verotus on mutkikasta, mikä neuvoksi?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Keski- ja hyvätuloisten verotus on keventynyt ansiotuloverotusta muuttamalla
Yli 18-vuotiaiden bruttotulot tulonsaajaa kohti ovat kasvaneet reaalisesti kolmanneksen vuosina 1995-2008 (taulukko 1). Eniten eli lähes 50 prosenttia ovat lisääntyneet ylimpään tulokymmenykseen eli desiiliin kuuluvien tulot. Samana aikana maksettujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista pieneni neljä prosenttiyksikköä; siitä suurin osa, 2,6 prosenttiyksikköä, johtui ansiotuloveron ja 1,5 prosenttiyksikköä sosiaaliturvamaksujen alenemisesta. Maksetuista tulonsiirroista vain pääomatulovero kasvoi hieman eli 0,7 prosenttiyksikköä.
Palkka- ja omaisuustulojen osuus tuloista on lisääntynyt, mutta yrittäjätulojen ja saatujen tulonsiirtojen - erityisesti muiden kuin eläketulojen - osuus on pienentynyt. Omaisuustulojen kasvu on keskittynyt selvästi ylimpään tulokymmenykseen, jossa niiden osuus kasvoi lähes 11 prosenttiyksikköä. Lähes yhtä selvästi on palkkojen osuus keskituloisten tuloista noussut ja etuustulojen osuus pienentynyt.
Pieni- ja suurituloisimpien kansalaisten verottomien tulojen osuus on lisääntynyt, mutta muilla ryhmillä niiden osuus tuloista on pienentynyt. Pienituloisten verottomat tulot ovat enimmäkseen tulonsiirtoja kuten asumis- ja toimeentulotukia, hyvätuloisten verovapaat tulot taas osinkoja.
Suhteellisen hyvätuloisilla eli neljään ylimpään desiiliin kuuluvilla tulonsaajilla palkkatulot ovat suurin tulolaji. Näissä tuloluokissa maksettujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista laski runsaat viisi prosenttiyksikköä eli keskimääräistä enemmän. Kolmessa alimpaan tulodesiiliin kuuluvien joukossa tulot koostuivat lähinnä eläkkeistä ja etuustuloista; näissä ryhmissä verojen osuus tuloista hieman kasvoi ennen kaikkea kunnallisveron kasvusta johtuen.
Taulukko 1. Tulonsaajien (vähintään 18-vuotiaiden) maksettujen tulonsiirtojen ja tulolajien osuudet bruttotuloista tulodesiileittäin 1995 ja 2008.
2008 | Maksetut tulonsiirrot, % bruttotuloista | Osuus bruttotuloista, % | Verottomien tulojen osuus brutto- tuloista, % |
||||||||||
Brutto- tulot, euroa |
Yhteensä | Ansio- tulo- vero |
Pääoma- tulovero |
Kunnallis- vero |
Sairaus- vakuutus- maksut |
Eläke- vakuutus- maksut |
Omai- suus- tulot |
Yrittäjä- tulot |
Palkka- tulot |
Eläke- tulot |
Muut tulon- siirrot |
||
Desiilit yhteensä | 27 759 | 24,3 | 5,5 | 1,5 | 13,1 | 1,3 | 2,9 | 7,4 | 5,6 | 63,3 | 17,1 | 6,6 | 5,2 |
I | 5 136 | 7,0 | 0,0 | 0,7 | 4,4 | 0,8 | 1,2 | 2,6 | 4,3 | 27,5 | 26,8 | 38,8 | 15,3 |
II | 10 417 | 8,8 | 0,0 | 0,4 | 7,0 | 0,7 | 0,8 | 1,7 | 2,7 | 17,6 | 55,2 | 22,9 | 12,9 |
III | 13 350 | 12,6 | 0,0 | 0,4 | 10,4 | 0,9 | 0,9 | 2,0 | 2,8 | 19,2 | 57,9 | 18,1 | 10,1 |
IV | 16 618 | 15,7 | 0,0 | 0,5 | 12,7 | 1,2 | 1,3 | 2,5 | 3,8 | 29,4 | 47,4 | 16,8 | 7,3 |
V | 20 644 | 17,8 | 0,3 | 0,6 | 13,4 | 1,3 | 2,2 | 2,7 | 4,3 | 47,9 | 32,9 | 12,2 | 4,6 |
VI | 24 863 | 20,1 | 1,4 | 0,5 | 13,6 | 1,4 | 3,2 | 2,3 | 3,8 | 68,2 | 18,4 | 7,3 | 3,2 |
VII | 29 042 | 22,6 | 3,0 | 0,5 | 14,0 | 1,5 | 3,6 | 2,3 | 3,7 | 77,2 | 11,9 | 4,9 | 2,7 |
VIII | 34 108 | 25,0 | 4,8 | 0,6 | 14,4 | 1,5 | 3,8 | 2,7 | 4,3 | 80,6 | 8,9 | 3,6 | 2,4 |
IX | 42 276 | 28,1 | 7,3 | 0,8 | 14,7 | 1,5 | 3,8 | 3,7 | 5,7 | 81,2 | 6,9 | 2,4 | 2,3 |
X | 81 132 | 32,4 | 11,4 | 3,6 | 13,0 | 1,3 | 3,0 | 18,7 | 9,1 | 66,5 | 4,7 | 1,0 | 6,6 |
1995 | Maksetut tulonsiirrot, % bruttotuloista | Osuus bruttotuloista, % | Verottomien tulojen osuus brutto- tuloista, % |
||||||||||
Brutto- tulot, euroa |
Yhteensä | Ansio- tulo- vero |
Pääoma- tulovero |
Kunnallis- vero |
Sairaus- vakuutus- maksut |
Eläke- vakuutus- maksut |
Omai- suus- tulot |
Yrittäjä- tulot |
Palkka- tulot |
Eläke- tulot |
Muut tulon- siirrot |
||
Desiilit yhteensä | 20 724 | 28,3 | 8,1 | 0,7 | 13,3 | 2,8 | 3,3 | 3,2 | 7,3 | 58,0 | 18,6 | 13,0 | 5,8 |
I | 4 010 | 6,8 | 0,0 | 0,6 | 4,3 | 0,7 | 1,2 | 2,1 | 5,4 | 20,6 | 23,7 | 48,1 | 11,6 |
II | 8 235 | 8,1 | 0,0 | 0,3 | 5,9 | 1,1 | 0,7 | 1,0 | 3,9 | 13,2 | 51,5 | 30,4 | 10,7 |
III | 10 615 | 12,1 | 0,2 | 0,3 | 8,8 | 2,0 | 0,8 | 1,0 | 3,8 | 13,9 | 51,7 | 29,6 | 11,7 |
IV | 13 008 | 16,7 | 1,0 | 0,4 | 11,6 | 2,7 | 1,1 | 1,3 | 4,9 | 19,2 | 42,6 | 31,9 | 11,2 |
V | 16 008 | 21,6 | 2,8 | 0,5 | 13,6 | 3,1 | 1,7 | 1,5 | 5,9 | 30,9 | 33,6 | 27,9 | 9,0 |
VI | 19 377 | 25,3 | 4,7 | 0,4 | 14,2 | 2,9 | 3,0 | 1,4 | 5,5 | 52,4 | 22,6 | 18,0 | 6,7 |
VII | 22 769 | 28,0 | 6,4 | 0,4 | 14,4 | 2,8 | 4,0 | 1,3 | 5,0 | 69,2 | 13,7 | 10,9 | 5,3 |
VIII | 26 622 | 30,3 | 8,1 | 0,4 | 14,6 | 2,9 | 4,4 | 1,4 | 5,1 | 75,4 | 10,3 | 7,8 | 4,7 |
IX | 32 345 | 33,3 | 10,4 | 0,5 | 14,7 | 3,0 | 4,6 | 1,8 | 6,6 | 77,8 | 8,6 | 5,2 | 3,6 |
X | 54 253 | 38,1 | 15,4 | 1,6 | 13,9 | 3,2 | 4,0 | 8,0 | 12,7 | 70,3 | 7,1 | 2,0 | 2,9 |
Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.
Päivitetty 27.9.2010