Verotuksen rakenteen muutos vaikuttaa tulonjakoon
- Kunnallisverot jo 59 prosenttia välittömistä veroista
- Keski- ja hyvätuloisten verotus on keventynyt ansiotuloverotusta muuttamalla
- Etuustuloilla elävien tulot ovat kehittyneet huonoimmin
- Asuinpaikka vaikuttaa veroihin
- Kunnallisveron osuus veroista lisääntyy
- Kanta-Häme ja Päijät-Häme veroasteen muutoksen ääripäinä
- Verotus on mutkikasta, mikä neuvoksi?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Verotus on mutkikasta, mikä neuvoksi?
Tulonjakotilastot kuvaavat nykyään varsin kattavasti ja monelta kannalta käytettävissä olevien tulojen jakautumista ja muutoksia. Tulojen uudelleenjakoon vaikuttavat tulonsiirtojärjestelmät - ei vähiten verotus - ovat hyvin mutkikkaita. Sen vuoksi on syytä otaksua, että yhdistelemällä muodostettujen eli aggregoitujen tunnuslukujen taustalla on paljon muuttujia, joiden vaikutusta on vaikea niistä jäljittää.
Verotus vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin monimutkaisella tavalla. Vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, minkä laatuisista tuloista bruttotulot koostuvat, paljonko tuloja saadaan eri lähteistä ja missä tulonsaaja asuu.
Monet veroasteikkojen, vähennysjärjestelmän tai tulopohjan muutokset vaikuttavat vähitellen. Joskus ne liittyvät pieniin vuosittaisiin uudistuksiin, eikä niiden vaikutusta ole helppo erottaa talouden muista ilmiöistä. Sen vuoksi muutosten analysointiin tarkoitetut mikrosimulointimallit ovat tärkeä kehittämiskohde.
Lähteet:
Honkanen, P. 2009. Onko pienituloiset unohdettu
verouudistuksissa? Talous & yhteiskunta 2/2009.
Keskimääräiset tuloveroprosentit 1995-2010.
Kuntaliitto. Saatavissa: http://www.kunnat.net.
Riihelä, M. - Sullström, R. - Tuomala, M. 2008.
Väärä välitön verotus. Talous & yhteiskunta 2/2008.
Riihelä, M. - Sullström, R. - Tuomala, M. 2009.
Miten suurituloisia tulisi verottaa? Talous & yhteiskunta
2/2009.
Tulonjakotilasto 2008. Tilastokeskus.
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti
(2010). Valtiovarainministeriön julkaisuja 35/2010.
__________
Bruttotulot soveltuvat tuloverotuksen
muutosten tarkasteluun Tulonjakotarkasteluissa kiinnostus kohdistuu yleensä käytettävissä oleviin tuloihin. Ne saadaan, kun tuotannontekijätuloihin lisätään saadut ja vähennetään maksetut tulonsiirrot. Maksetut tulonsiirrot koostuvat pääasiassa veroista sekä pakollisista sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuista. Usein maksettuja tulonsiirtoja tarkastellaan kokonaisuutena, eikä niiden rakenteessa tapahtuneita muutoksia kovin tarkkaan eritellä. Käytettävissä olevien tulojen pohjalta on vaikea tutkia veroperusteiden muutosten vaikutuksia. Muutosten tarkasteluun on kehitetty mikrosimulointimalleja (Honkanen 2009). Mallit ovat toistaiseksi kuitenkin enimmäkseen staattisia, eikä niiden avulla pystytä ottamaan huomioon mahdollisia käyttäytymismuutoksia tai tulojen todellista kehitystä. Bruttotulot soveltuvat verotuksen muutoksen tarkasteluun paremmin kuin käytettävissä olevat tulot. Bruttorahatuloihin sisältyvät myös verottomat tulonsiirrot kuten lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Lisäksi bruttotulojen etuna on se, että tuloista puhuttaessa tarkoitetaan usein juuri bruttotuloja. Bruttotulojen käytössä on sekin hyvä puoli, että lainsäädännöstä johtuvat veropohjan muutokset eivät niihin vaikuta; tulojen veronalaisuus on vuosien mittaan vaihdellut melko lailla. Esimerkiksi kun osingot muuttuivat vuonna 2005 osittain veronalaisiksi ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin, veronalaisten pääomatulojen kattavuus pieneni, vaikka osingonsaajien verotus kiristyi. Bruttotulojen käyttöön liittyy myös ongelmia, sillä tulojakotilaston omaisuustulokäsite ei vastaa verottajan pääomatulokäsitettä. Omaisuustuloihin lasketaan osinkotulot myös siltä osalta, kun niitä verotetaan ansiotuloina. |
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 27.9.2010