Tilastonteko on yhtä vanhaa perua kuin kirjoitustaito

  1. Kirkko oli ensimmäinen tilastoviranomainen
  2. Poliittinen aritmetiikka tuli tiensä päähän
  3. Nykyisenkaltainen tilastointi sai alkunsa Saksan alueella
  4. Valistus synnytti myös tilastoinnin
  5. Ensimmäinen moderni kyselylomake tehtiin vuonna 1790
  6. Tilastollisen todennäköisyyden ajatusta kehiteltiin Ranskassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Nykyisenkaltainen tilastointi sai alkunsa Saksan alueella

Tilasto-sana juontaa saksan sanasta Staatenkunde ("valtiotieto"), jota käytettiin saksankielisissä valtioissa niin sanotun yliopistostatistiikan yhteydessä 1600-luvun lopulla. Nykyisen Saksan alueella oli 1800-luvun puoliväliin asti useita itsenäisiä saksankielisiä kuningaskuntia ja suuriruhtinaskuntia (mm. Saksi, Böömi ja Preussi).

Staatenkunde kuvastaa hyvin taulukkomuotoisen tilaston alkuperää: eri valtioita kuvaavat sanalliset kuvaukset ja määrätiedot asetettiin taulukkoon vertailun helpottamiseksi (ks. myös Luther 1993). Tämän termin rinnalla alkoi myöhemmin esiintyä myös sana Statistik. Vielä 1800-luvun puolivälissä Staatenkunde ja Statistik esiintyivät rinnakkain saksankielisessä kirjallisuudessa.

Yliopistoissa opetetun yliopistostatistiikan vaikutus tilastoinnin syntyyn oli luultavasti merkittävämpi kuin poliittisen aritmetiikan, koska se sisälsi muitakin kuin demografisia tietoja. Yliopistostatistiikkaan kytkeytyi myös saksalainen kameralismi, jota on pidetty tärkeänä tilastoinnin kehittymisen kannalta.

1700-luvun aikana yliopistostatistiikasta kehittyi arvostettu tieteenala, joka oli paljon monipuolisempi kuin sitä edeltäneet kehitelmät. Von Schlözer (1804) määritteli kirjassaan Theorie der Statistik sen tehtäväksi muun muassa "ihmisten onnellisuuden lisääntymisen ja vähentymisen mittaamisen". Aivan 1700-luvun lopulla niin sanottu taulukkostatistiikka alkoi esiintyä yliopistostatistiikan rinnalla.

Taulukkostatistiikka-sanalla oli alun perin tarkoitus arvostella taulukkomuodossa esitettyä numerotietoa. Kriitikkojen mielestä numeroilla ei koskaan pääse pintaa syvemmälle, eikä niillä voi kuvata muuta kuin aineellisia oloja. Ranskan vallankumouksen seurauksena yliopistostatistiikka alkoi väistyä nykymuotoisen taulukkotilastoinnin tieltä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 13.12.2010