Tilastonteko on yhtä vanhaa perua kuin kirjoitustaito
- Kirkko oli ensimmäinen tilastoviranomainen
- Poliittinen aritmetiikka tuli tiensä päähän
- Nykyisenkaltainen tilastointi sai alkunsa Saksan alueella
- Valistus synnytti myös tilastoinnin
- Ensimmäinen moderni kyselylomake tehtiin vuonna 1790
- Tilastollisen todennäköisyyden ajatusta kehiteltiin Ranskassa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Valistus synnytti myös tilastoinnin
Valistusaate oli 1700-luvun jälkipuoliskolla syntynyt eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti järjen ja tiedon merkitystä. Valistusajattelijat suosivat järkeä mystiikan sijaan, tiedettä ja edistystä uskomusten ja vanhaan takertumisen sijaan, vapaata markkinataloutta merkantilismin (tai kameralismin) sijaan, ihmisoikeuksia valtion mielivallan sijaan. Valistuksen periaatteiden mukaan tarvittiin tietoa myös yhteiskunnasta ja taloudesta.
Ensimmäinen kerran valistusfilosofian vaikutus tilastolliseen ajatteluun ilmeni saksalaisen papin Johann Peter Süssmilchin (1707–1767) töissä. Keskiajalla ja aina 1700-luvun alkupuolelle asti yhteiskuntaa pidettiin jumalisen tahdon osoituksena, eikä sen lähempää tutkimista pidetty tarpeellisena.
Vuonna 1741 Süssmilch julkaisi teoksen Die Götliche Ordnung, jota on pidetty vedenjakajana useassa mielessä. Se oli ensimmäinen laaja demografinen kuvaus, joka oli koottu lukuisista – pääasiassa saksankielisiltä alueilta ja muualta kootuista – tiedoista. Teoksen keskeisenä ajatuksena oli löytää eri alueilta kerättyjen tietojen ilmentämä säännönmukaisuus. Süssmilch tulkitsi havaitsemansa säännönmukaisuudet jumalallisen kaitselmuksen aikaansaannoksiksi. Merkittävä ero aikaisempaan oli se, että jumalan ajateltiin olevan kuin kelloseppä, joka oli luonut maailmankaikkeuden ja sitten pistänyt sen käyntiin.
Päivitetty 13.12.2010