Talouskriisi vauhditti sektoritilien kehittämistä
- Rahoitustaseet ja -virrat huomion kohteena
- Euroalueen sektoritilit rahapolitiikan kulmakivi
- Kehittämispaineita myös Suomessa
- Sektoritileillä yhdistyvät reaali- ja rahoitustalous
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Euroalueen sektoritilit rahapolitiikan kulmakivi
Euroopan keskuspankki ryhtyi kehittämään euroalueelle omia neljännesvuosittaisia sektoritilejä 1990-luvun lopulla. Niiden tarjoama näkymä kaikkiin talouden toimijoihin yhtenäisessä kehikossa tekee tilastosta keskeisen rahapolitiikan seurannan ja päätöksenteon välineen. Hiljattain tilit arvioitiin EKP:ssa jopa tärkeimmäksi yksittäiseksi tilastokokonaisuudeksi rahapolitiikan kannalta. Euroalueen tilit laaditaan kansallisista sektoritilitiedoista ja niitä täydentävistä tilastoista, jotka EKP kokoaa ja sovittaa yhteen integroiduksi kokonaisuudeksi.
Myös rahapolitiikan analyysin näkökulmasta sektoritilien keskeistä antia ovat kotitalouksien ja yritysten tiedot. Mielenkiinnon kohteina ovat mm. velkaantuminen, kotitalouksien säästäminen ja kulutuskäyttäytyminen ja yritysten voitot sekä se, kuinka sektorit rahoittavat investointinsa ja mihin ne sijoittavat varojaan. Esimerkki löytyy kuviosta 1, joka kertoo euroalueen yritysten ulkoisen rahoituksen hankinnan muodoista. Tiedot esitetään siinä neljän vuosineljänneksen liukuvina summina kausivaihtelun vaikutuksen vähentämiseksi.
Kuvio 1. Euroalueen yritysten rahoituksen hankinta
Lähde: Monthly Bulletin 8/2010. EKP
Rahoitustaseiden kautta voidaan karkeasti seurata myös sektorien hallussa olevan laajan rahan määrää. Näin saadaan huomioiduksi sektorikohtaiset erityispiirteet, jotka perinteisessä raha-aggregaattien analyysissä jäävät piiloon. Keskiössä ovat etenkin kotitaloudet, joiden hallussa olevan rahan on todettu olevan selvimmin yhteydessä hintakehitykseen. Yksi erityinen seurannan kohde ovat rahoitus- ja muihin varoihin liittyvät hallussapitovoitot ja -tappiot. Niiden merkitys erityisesti kotitalouksien nettovarallisuuden kannalta on huomattava. Varallisuusaseman muutokset taas vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta suhdanteisiin. Kuvio 2 kertoo säästämisen ja varojen hallussapitovoittojen/-tappioiden vaikutuksen euroalueen kotitalouksien nettovarallisuuden muutokseen. Siinäkin tarkastelussa ovat neljän vuosineljänneksen liukuvat summat.
Kuvio 2. Euroalueen kotitalouksien nettovarallisuuden muutos
Lähde: Monthly Bulletin 8/2010. EKP
Sektoritilien käyttö on laajentunut myös vakaustarkasteluun. Tilit ja niistä johdetut indikaattorit kuuluvat mm. pian toimintansa aloittavan Euroopan järjestelmäriskineuvoston välineistöön. Neuvosto arvioi EU-maiden rahoitusmarkkinoiden ja talouksien vakautta makrotasolla, ja se keskittyy erityisesti maakohtaisiin tietoihin, joiden tärkeys tulee siten korostumaan Euroopan tason taloudellisessa analyysissä ja päätöksenteossa.
Euroalueen tilien kehitystyö jatkuu. Tietojen ajantasaisuuden kohentaminen on nostettu prioriteettien kärkeen, ja näkyvissä on jo kansallisten tietojen toimitusviiveen lyhentäminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi reaalivarallisuustaseet tekevät väistämättä tuloaan mukaan vaatimuslistalle – nykyisin EKP joutuu estimoimaan tiedot itse. Myös muita puuttuvia tilejä sekä rahoitustilien vastinsektorimatriiseja kaivataan. Euromaita ei toistaiseksi velvoiteta laatimaan niitä.
Päivitetty 10.11.2010