Talouskriisi vauhditti sektoritilien kehittämistä

  1. Rahoitustaseet ja -virrat huomion kohteena
  2. Euroalueen sektoritilit rahapolitiikan kulmakivi
  3. Kehittämispaineita myös Suomessa
  4. Sektoritileillä yhdistyvät reaali- ja rahoitustalous

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kehittämispaineita myös Suomessa

Kattavien ja ajantasaisten sektoritilien rakentaminen on iso haaste monelle maalle. Kasvavat vaatimukset ovat kuitenkin tulossa väistämättä eteen – viime kädessä asetusten kautta.

Tilanne edellyttää Suomessakin nykyistä laaja-alaisempaa panostusta tilinpitoon. Kehittämistyötä riittää. Esimerkiksi reaalivarallisuuden vuositasonkin tilastointi tarvitsee vielä täydennystä. Nykyiseenkin tuotantoon liittyy monia kehittämishaasteita, muun muassa tietojen yhtenäisyys kaipaa kohennusta. Unohtaa ei voi myöskään sisällöllisiä haasteita, joita erityisesti rahoitustilinpito kohtaa. Lähdetilastotkaan eivät ole kaikilta osin ajan tasalla – erityisesti yrityksistä kaivataan ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa.

Ensi vuoden alusta lähtien Tilastokeskus vastaa sektoritilien laadinnasta kokonaisuudessaan, kun vastuu neljännesvuosirahoitustilinpidon laadinnasta siirtyy Suomen Pankilta Tilastokeskukseen. Siten Suomen kontribuutio euroalueen tileihin syntyy vastedes Tilastokeskuksessa.

Oman mausteensa tuo paine julkisen sektorin entistä ajantasaisemmalle kuvaukselle. Viime vuosina nähdyn, velkakriisiin kulminoituneen kehityksen sekä joidenkin maiden tilastojen epäselvyyksien vuoksi vaatimukset kiristyvät entisestään. Vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvä alijäämä- ja velkaraportointi – joka sekin perustuu pitkälti sektoritileihin – on jo nyt tarkkaa ja säänneltyä. Se perustuu vuositietoihin, mutta sielläkin suunta näyttää olevan kohti tiiviimpää seurantaa. Neljännesvuosilukuja tehdään jo, mutta alijäämä- ja velkaraportoinnin sateenvarjon alla työn luonne muuttuisi aivan erilaiseksi.

Kehittämispaineet koskevat toki muutakin kuin tilinpitoa. Esimerkiksi tilinpitoon läheisesti liittyvät maksutasetilastot ja ulkomaisen varallisuuden tilastot kohtaavat omat haasteensa. Lisäksi makrotarkastelua täydentämään tarvitaan mikroaineistoja, joiden kautta voidaan tehdä myös molemmat näkökulmat yhdistäviä tarkasteluja. Hyvänä esimerkkinä mikroaineistoista käyvät kotitalouksien varallisuustutkimukset, joihin EKP parhaillaan panostaa voimakkaasti.

___________________________

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 10.11.2010