Asuntotulo lisää taloudellisen hyvinvoinnin vertailumahdollisuuksia

  1. Haasteena maiden vertailu
  2. Asuntotulo erillisenä tulolajina
  3. Asuntotulo hyödyttää velattomissa omistusasunnoissa asuvia
  4. Asuntotulo lisää suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisten tuloja
  5. Tulojen eriarvoisuus pienenee
  6. Asuntotulo toimeentulovaikeuksissa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Asuntotulo hyödyttää velattomissa omistusasunnoissa asuvia

EU-SILCin asuntotulo lasketaan omistusasunnoissa ja markkinavuokraa edullisemmin asuville kotitalouksille (ks. tietolaatikko). Laskennallinen asuntotulo on suurin velattomissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla. Asuntotulo nostaa etenkin velattomissa omistusasunnoissa asuvien ja pienituloisten, useimmiten eläkeikäisten tulotasoa, koska asunnon hankinta rahoitetaan yleisesti lainalla ja lainapääoman pieneneminen ja takaisinmaksu ajoittuvat myöhempään ikään. Tällöin asumismenot vähenevät ja asuntolainan korot eivät enää pienennä saatua asuntotuloa. Lisäksi asumisväljyys on korkeimmillaan ja siten kulutusyksikköä kohti laskettu asuntotulo on suuri. (Asuminen 2008).

Laskennallisen asuntotulon huomioon ottaminen heikentää nuorten tulotasoa. Elinkaaren alussa markkinahintaisissa vuokra-asunnoissa asuminen on yleistä. Lisäksi suurista ensiasuntojen lainoista maksetut korot voivat olla saatua bruttomääräistä asuntuloa suuremmat. Tällöin omistusasunnon asuntotulo on negatiivinen.

Maissa, joiden asuntorahoitus poikkeaa edellä kuvatusta, hyöty ei riipu yhtä selkeästi kotitalouden elinvaiheesta. Etelä-Euroopan maissa on yleistä, että omistusasunto hankitaan säästäen vanhempien ja suvun myötävaikutuksella. Itä-Euroopan maissa puolestaan julkisen sektorin omistamia asuntoja on yksityistetty. Toisaalta on maita (muun muassa Alankomaat), joissa asuminen velkaisissa omistusasunnoissa on yleistä myöhempään ikään asti. Lainapääomaa ei lyhennetä vaan maksetaan ainoastaan korkoja. Iäkkäämpien kotitalouksien saama asuntotulo jää näissä maissa keskimäärin pienemmäksi kuin muualla.

Asuntolainan suuruus, laina-aika, viitekorkosidonnaisuus ja korkotaso sekä kotitalouksien kulutustarpeet ja niiden priorisointi vaikuttavat asuntolainan takaisinmaksuun ja siten maksettujen asumismenojen suuruuteen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat reunaehtona. Myös asumisen verotus voi vaikuttaa kotitalouksien päätöksiin lyhentää asuntolainaa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2010