Asuntotulo lisää taloudellisen hyvinvoinnin vertailumahdollisuuksia

  1. Haasteena maiden vertailu
  2. Asuntotulo erillisenä tulolajina
  3. Asuntotulo hyödyttää velattomissa omistusasunnoissa asuvia
  4. Asuntotulo lisää suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisten tuloja
  5. Tulojen eriarvoisuus pienenee
  6. Asuntotulo toimeentulovaikeuksissa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Asuntotulo lisää suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisten tuloja

Laskennallisen asuntotulon vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin on suhteellisesti suurempi pieni- ja keskituloisissa kuin suurituloisissa kotitalouksissa. Markkinahintaa edullisemmin asuvat ovat yleisemmin pienituloisia, kun taas omistusasuminen on yleisempää tulojen lisääntyessä (kuvio 1). Asuntotulo lisäsi suhteellisesti eniten kaikkein pienituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien kotitalouksien tuloja, keskimäärin 35 prosenttia Euroopan maissa vuonna 2008 (kuvio 2). Maiden väliset erot asuntotulon tuloja lisäävässä vaikutuksessa ovat suuria.

Kuvio 1. Euroopan maiden asuntotuloa saavat kotitaloudet tulokymmenysryhmissä (käytettävissä olevat ekvivalenttirahatulot) vuonna 2008. Prosenttia kaikista kotitalouksista, maiden keskiarvo.

Lähde: EU-SILC 2008 UDB. (1.8.2010)

 

Kuvio 2. Euroopan maiden asuntotuloa saavien kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen muutos asuntotulon seurauksena tulokymmenysryhmissä (käytettävissä olevat ekvivalenttirahatulot) vuonna 2008. Prosenttia, maiden keskiarvo.

Lähde: EU-SILC 2008 UDB. (1.8.2010)

Vuonna 2008 asuntotulosta hyötyvien kotitalouksien tulot lisääntyivät suhteellisesti eniten Puolassa, Virossa, Unkarissa, Espanjassa, Kreikassa, Kyproksella ja Italiassa kaikissa tuloryhmissä. Sitä vastoin asuntotuloa saavien kotitalouksien tulotaso pieneni maksettujen asuntolainakorkojen vuoksi Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa kaikissa tuloryhmissä sekä Tanskassa neljässä ylimmässä tuloryhmässä.

Euroopan maissa asuntotuloa saavien kotitalouksien tulojen kasvu oli vuonna 2008 keskimäärin 11 prosenttia, kun asuntotulo lisätään käytettävissä oleviin tuloihin. Suomessa kasvu oli samansuuruinen. Suuren tulokasvun maista asuntotuloa saavien tulot lisääntyivät eniten Puolassa, 29 prosenttia, ja vähiten Espanjassa, 17 prosenttia.

Kotitalouksien tulot kasvoivat asuntotulon seurauksena keskimäärin 10 prosenttia, ja asuntotulo muodosti vajaat yhdeksän prosenttia eurooppalaisten kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista vuonna 2008. Negatiivinen asuntotulo puolestaan pienensi kotitalouksien tuloja: Alankomaissa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat seitsemän ja Isossa-Britanniassa viisi prosenttia rahatuloja pienemmät.

Laskennallinen asuntotulo lisää eniten eläkeikäisten laskennallista tulohyötyä. 75 vuotta täyttäneiden asuntotulon saajien keskimääräinen tulo nousi 21 prosenttia (kuviot 3 ja 4). 15—24-vuotiaiden henkilöiden pientä poikkeamaa selittää pitkälti asuminen vanhempien jo velattomissa tai pienemmän asuntovelkamäärän kotitalouksissa, joissa korot eivät pienennä saatua asuntotuloa yhtä paljon kuin nuoremman ikäryhmän kotitalouksissa. 25—34-vuotiaiden joukossa taas on jo omillaan asuvia ensiasunnosta velkaantuneita ja suuria korkoja maksavia.

Markkinahintaa edullisemmissa vuokra-asunnoissa asuvilla asuntotulon vaikutus tuloihin on suhteellisen suuri myös vanhemmissa ikäryhmissä verrattuna asunnon omistajiin (kuvio 4). Markkinahintaa edullisemmin asuvat henkilöt kuuluvat käytettävissä olevilta rahatuloiltaan pienituloisiin ryhmiin. Silti vuokra-asunnoista saadun asuntotulon vaikutus tulojen kasvuun on koko väestössä pieni (kuvio 3), sillä tämän asuntotulon saajia on suhteellisen vähän.

Kuvio 3. Euroopan maiden koko kotitalousväestön käytettävissä olevien ekvivalenttirahatulojen muutos asuntotulon seurauksena henkilön iän mukaan vuonna 2008. Prosenttia, maiden keskiarvo.

Lähde: EU-SILC 2008 UDB. (1.8.2010)

 

Kuvio 4. Euroopan maiden asuntotuloa saavan kotitalousväestön käytettävissä olevien ekvivalenttirahatulojen muutos asuntotulon seurauksena henkilön iän mukaan vuonna 2008. Prosenttia, maiden keskiarvo.

Lähde: EU-SILC 2008 UDB. (1.8.2010)

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2010