Miten Suomi nousi köyhyydestä?
- Yksi harvoista kiinnikurojista
- Perinteinen selitys ei riitä
- Inhimillinen pääoma toinen päätekijä
- Uutta tuotantoteknologiaa edelläkävijöiltä
- Vuorovaikutusta ulkomaankaupassa
- Tytäryhtiöiden kautta uutta teknologiaa
- Kanssakäyminen ja koulutus avainasemassa
- Tuotantoteknologian kehitystä työn arjessa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Perinteinen selitys ei riitä
Tarkastelen väitöskirjassani, kuinka tällainen kehitys tapahtui maa-alueeltaan laajassa, harvaan asutussa maassa, jota ei voi kuvata rikkaaksi luonnonvaroiltaan. Nykypäivän historioitsijat vertaavat usein 1800-luvun Suomea oman aikamme kehitysmaihin. Vaikka historiallinen ajanjakso on toinen, tämän hetken köyhien maiden kannalta olisi oleellista ymmärtää kiinnikurojamaiden suotuisan taloudellisen kehityksen tekijät.
Aiemmissa tutkimuksissa ensisijainen selitys Suomen pitkän ajan talouskasvulle on ollut vientivetoinen teollistuminen. Pieni maa hyötyy suurempien markkinoiden kysynnästä erikoistumalla tiettyihin teollisuustuotteisiin, saavuttaen näin suurtuotannon mittakaavaetuja. Kiinteään pääomaan investoiminen yhdistetään teollisuuteen ja vientitoimintaan. Vapaakauppa vaikuttaa talouden kehitykseen viennin vauhdittumisen kautta.
Varsinkin teollistumisen ensiaskelissa, Venäjän ja Suomen suuriruhtinaskunnan keskinäisten tullijärjestelyjen aikana ja osittain maailmansotien välissä, perinteisellä selitysmallilla on kaikupohjansa. Toisaalta aineistossa havaittavaan Suomen keskimääräisten tulojen yhdentymiseen 1900-luvulla erityisesti juuri Ruotsin ja EU15:n kanssa, selitysmalli ei anna vastausta.
Palveluihin – kuten vaikkapa liikenteeseen ja logistiikkaan tai rahoitus- ja vakuutustoimintaan – liittyvän kiinteän pääoman teknologinen kehitys on usein sivuutettu. Samaan aikaan talouskehityksen kannalta ensisijaisen teollisuuden työn tuottavuuden kehityksen kanssa edelläkävijämaat ovat edistyneet myös palvelualojen työn tuottavuudessa. Saavuttaakseen edelläkävijöiden keskimääräisen tulotason myös Suomen on täytynyt yltää yksityisten palvelujen työn tuottavuuden kasvuun.
Päivitetty 16.3.2012