Miten Suomi nousi köyhyydestä?

  1. Yksi harvoista kiinnikurojista
  2. Perinteinen selitys ei riitä
  3. Inhimillinen pääoma toinen päätekijä
  4. Uutta tuotantoteknologiaa edelläkävijöiltä
  5. Vuorovaikutusta ulkomaankaupassa
  6. Tytäryhtiöiden kautta uutta teknologiaa
  7. Kanssakäyminen ja koulutus avainasemassa
  8. Tuotantoteknologian kehitystä työn arjessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Inhimillinen pääoma toinen päätekijä

Väitöstutkimukseni perusteella pitkän ajan talouskehitys voidaan nähdä seuraavasti:

  • Ensiksi, talouden rakennemuutos on seurausta uusien, aiempaa tuottavampien tuotantoteknologioiden käyttöönotosta sekä vanhoja että uusia tuotteita tuotettaessa.
  • Toiseksi, kunakin aikana uusiin tuotantoteknologioihin perustuva tuotanto kiihdyttää työn tuottavuuden ja asukaskohtaisen bkt:n kasvua käsiteltävässä maassa.
  • Kolmanneksi, uusien teknologioiden käyttöönotto edellyttää työvoiman tietojen ja taitojen, toisin sanoen inhimillisen pääoman kasvua.
  • Neljänneksi, pitkän ajan työn tuottavuuden, bkt:n suhteessa työtunteihin, kasvu edellyttää jatkuvaa maailmalla kehitettyjen tuotantoteknologioiden käyttöönottoa. Kiinnikurojan kannalta tämän edellytyksenä on jatkuva vuorovaikutus tulotasoltaan johtavien maiden kanssa, sillä perässä tuleva köyhä maa ei voi kehittää kaikkea teknologiaa itse.

Tarkastelen tutkimuksessani koulutuksen avulla hankitun inhimillisen pääoman vaikutusta Suomen talouskasvuun muodostamalla inhimilliselle pääomalle empiirisen vastineen samassa kansantalouden tilinpidon kehikossa, missä muut talousteorian keskeiset muuttujat – bkt ja kiinteä pääoma – lasketaan. Tulosten perusteella inhimillinen pääoma on toinen Suomen pitkän ajan kasvun päätekijöistä kiinteän pääoman lisäksi, mikä on uusi empiirinen tulos.

Tuotannon näkökulmasta teknologinen kehitys on sitoutunut tuotantovälineistön eli kiinteään pääoman uusiin, ajan myötä kehitettyihin, entistä tuottavampiin ominaisuuksiin. Kiinteän pääoman ja tuotantoteknologian kehitys on ollut sidoksissa inhimillisen pääoman kasvuun. Vastaavasti kiinteän tuotantovälineistön lisääntyminen ja siihen sitoutunut teknologinen kehitys on luonut kysyntää koulutuksen avulla hankitulle inhimilliselle pääomalle.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.3.2012