Julkaistu: 7.6.2013
Tuloerojen muutos Euroopassa
- Talouskriisin tulonjakovaikutukset ilmenevät pitkällä aikavälillä
- Toisaalla tuloerot kasvoivat...
- ...toisaalla tuloerot kaventuivat
- Islanti erottuu muista Pohjoismaista
- Kriisimaissa vaihtelevaa kehitystä
- Saksassa tuloerojen kasvu tasaantunut
- Kriisimaiden tuloerot kasvavat tulevaisuudessa?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Islanti erottuu muista Pohjoismaista
Pohjoismaissa kriisi on koskettanut erityisesti Islantia (kuvio 3). Islannissa tuloerot kasvoivat merkittävästi ennen talouskriisiä ja kaventuivat tämän jälkeen. Keskeisin muutos on kuitenkin huomattava tulotason pudotus koko tulojakaumalla. Reaalisesti pienituloisten tulot alenivat Islannissa 22 prosenttia ja suurituloisten 26 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2010. Gini-kerroin aleni samaan aikaan liki neljä prosenttiyksikköä.
Kuvio 3. Reaalitulojen muutos, pienituloisimman viidesosan yläraja (I kvintiili) ja suurituloisimman viidesosan alaraja (IV kvintiili). Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot/henkilö. Prosenttia
Lähde: Eurostat. EU-SILC.
Tanskassa kriisi on alentanut ennen kaikkea asuntojen hintoja ja varallisuusarvoja, jotka eivät kuitenkaan kuvaudu käytettävissä olevien rahatulojen eroihin. Tuloerot kasvoivat Tanskassa jo ennen kriisiä ja ovat tuoreimpien tietojen mukaan jo Pohjoismaiden suurimmat. Norjassa tuloerot ovat puolestaan kaventuneet, ja maan taloudellista hyvinvointia korostaa hyvin korkean tulotason lisäksi myös alhainen Gini-kerroin. Ruotsissa on havaittavissa lievää tuloerojen kasvua.
Suomessa suurituloisten tulotaso nousi vuosina 2007−2010 vähemmän kuin pienituloisten. Tämän seurauksena suhteelliset tuloerot kaventuivat hieman, kun ne ennen kriisiä hieman kasvoivat. Suomen tuloerot ovat nykyään 1970-luvun alun tasolla, mutta ne ovat myös likimain 2000-luvun alun tasolla. Merkittävä muutos Suomen tulonjaossa tapahtui 1990-luvulla. Silloin Gini-kerroin nousi hyvin alhaisesta noin 21 prosentin tasosta nykyiselle noin 26 prosentin tasolle (ilman myyntivoittoja). Gini-kerroin on verraten jäykkä ja aggregoitu mittari: viiden prosenttiyksikön muutos tarkoittaa erittäin merkittävää muutosta väestöryhmien välisissä tulosuhteissa.
Päivitetty 7.6.2013