Tutkimustiedon kansainvälisen vertailtavuuden varmistaminen vaatii paljon työtä

  1. Kansainvälisen vertailtavuuden ongelma
  2. Vaatimukset, ohjeet ja suositukset dokumentoitiin ohjekirjaan
  3. Vertailtavuuden perustana olivat yhtenäinen perusjoukko ja otantamenettelyt
  4. Tiedonkeruuvälineiden kääntäminen kohdekielelle oli perusteellinen prosessi
  5. Tiedonkeruun laatu varmistettiin yhtenäistämällä menettelyjä ja kouluttamalla haastattelijoita
  6. Vastaajien motivointiin kiinnitettiin huomiota
  7. Tietokonetehtävien pisteytys oli automatisoitu
  8. Aineiston laadun yleinen arviointi varmisti aineistojen käytettävyyden
  9. Kansainvälinen johto muokkasi aineiston käyttökuntoon
  10. Lopputuloksena kansainvälinen vertailtavuus
  11. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vastaajien motivointiin kiinnitettiin huomiota

Suuri uhka tutkimusaineiston laadulle on alhainen vastausosuus. Mitä alhaisempi on vastausosuus, sitä suurempi on riski, että aineisto sisältää harhaa. Siksi mailta edellytettiin toimenpiteitä, joiden avulla vastausosuutta pyrittiin nostamaan mahdollisimman korkeaksi. Tällaisia olivat mm. ammattitaitoisten haastattelijoiden käyttö ja heidän kouluttamisensa motivoimaan otoshenkilöitä osallistumaan tutkimukseen, tiedonkeruun etenemisen tarkka seuranta ongelmallisten vastaajaryhmien havaitsemiseksi ja näihin panostaminen, myönteisen julkisuuden tavoitteleminen tutkimukselle ja kannustimien käyttö vastaajien motivoimiseksi. Suomessa kannustimina käytettiin jokaiselle otokseen kuuluvalle henkilölle lähetettyä muistitikkua, joka sisälsi Tilastollisen vuosikirjan, ja tämän lisäksi tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin kolme iPadia.

TSG:ssa asetettu tavoite oli 70 prosentin vastausosuus. Viisi maata saavutti tämän, ja useimpien maiden vastausosuus vaihteli 50−60 prosentin välillä. Suomen vastausosuus oli 66 prosenttia. Kaikkien osallistujamaiden oli tehtävä hyvin yksityiskohtaiset vastaajaharha-analyysit. Tarkoituksena oli arvioida jäljelle jäävää harhaa, kun tuloksia painotetaan. Analyysien perusteella vastaajaharhaa pystyttiin painokertoimien avulla korjaamaan varsin hyvin, vaikka ei aivan kokonaan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013