Julkaistu: 26.5.2014
Kuinka monta meitä on? Väestön laskemisessa on omat haasteensa
- Väestön tilastointijärjestelmät ja väestölaskennat
- Väestön de facto ja de jure -käsitteet
- Kansalliset olosuhteet ja käytettävissä olevat menetelmät vaikuttavat väestökäsitteeseen
- Epävarmuustekijöitä
- Arviot väestömäärän luotettavuudesta
- Kansainvälisen väestömääritelmän yhtenäistämiseen pyritään
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kansainvälisen väestömääritelmän yhtenäistämiseen pyritään
Vuonna 2020 Euroopan unionissa toteutettavaa väestölaskentaa varten komissio on kiinnittänyt huomiota väestömääritelmän eroihin eri maissa. Tästä johtuen Eurostat on tehnyt uuden ehdotuksen väestötilastojen harmonisoimiseksi unionin alueella. Eurostat esittää vakinaisen väestön määritelmän korvaamista käsitteellä annual resident population. Suomennettuna tämä voisi olla esimerkiksi vuoden aikana läsnä oleva väestö.
Ehdotus uuden käsitteen käyttöönotosta perustuu lähinnä huoleen siitä, että jokainen henkilö tulisi lasketuksi väestöön, mutta vain kerran. Ongelma korostuu kansainvälisessä vertailussa. Muuttaminen etenkin Euroopan unionin sisällä on lisääntynyt. Seurauksena on ollut, että sama henkilö voidaan laskea väestöön useassa maassa, tai häntä ei lasketa väestöön kuuluvaksi missään.
Eurostatin ehdotuksessa tilastovuoden väestöön kuuluisivat henkilöt, jotka ovat olleet läsnä alueella (maassa) suurimman osan vuotta, kuitenkin vähintään 6 kuukautta (183 päivää), joista vähintään 3 kuukautta (90 päivää) yhtäjaksoisesti.
Euroopan komission uusi väestökäsite ei ole vielä käytössä vuoden 2010 väestölaskennassa. Esityksen voimaantullessa on vaarana, että väestökäsitteitä on liian monta ja ne ovat vaikeasti toisistaan erotettavia. Uudet käsitteet eivät välttämättä paranna väestötilastojen laatua, vaan ovat omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja epäluottamusta kansallisiin väestötietoihin. Ainakin Suomessa eri määritelmin tuotettujen väestömäärien ero on niin pieni, että niiden kaikkien julkaisemista ja käyttöä eri tilastointitarkoituksiin ei voida käytännössä pitää tarpeellisena, vaan jopa haitallisena muutoksena.
Päivitetty 26.5.2014