Julkaistu: 23.2.2015
Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta
- Palvelut runsas puolet yksityisistä menoista
- Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana
- Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa
- Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
- Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
- Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta
- Kotitalouden elämänvaihe ja taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat palvelukulutukseen
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
Osa palveluista liittyy olennaisesti arkielämän sujumiseen. Tällaisia välttämättömiä palveluita ovat esimerkiksi terveydenhoitopalvelut ja kuljetuspalvelut sekä lapsiperheille päivähoitopalvelut. Suuri osa palveluista liittyy vapaa-ajanviettoon ja matkailuun. Seuraavassa tarkastelenkin palvelumenoja väestöryhmittäin jaoteltuna arjen palveluihin ja vapaa-ajan palveluihin. Arjen palveluihin on otettu mukaan kodinhoitoon liittyvät palvelut, sosiaalipalvelut, terveydenhoitopalvelut, kuljetuspalvelut, tietoliikennepalvelut, työpaikka- ja opiskelija-ateriat sekä kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut. Vapaa-ajan palvelumenot koostuvat urheilu- ja vapaa-ajan palveluista, kulttuuripalveluista, rahapeleistä, ravintola- ja kahvilapalveluista sekä matkailuun liittyvistä palveluista.
Kulutusmenoistaan ja palvelumenoistaan arjen palveluihin käyttävät suhteellisesti eniten rahaa opiskelijataloudet. Kaikista menoista arjen palvelut vievät näissä talouksissa 13 prosenttia ja palvelumenoista runsaat puolet. Arjen palveluista ovat riippuvaisia myös eläkeläiset ja lapsiperheet, joiden kulutuksesta arki vie 10−13 prosenttia ja palvelukulutuksesta lähes 50 prosenttia.
Lapsiperheiden arjen palvelukulutus painottuu yksityisiin kuljetuspalveluihin, sosiaalipalveluihin ja tietoliikennepalveluihin. Opiskelijoiden palvelumenoista suuri osa menee kuljetuspalveluihin ja tietoliikenteeseen. Eläkeläisten arjen palveluissa korostuvat muita enemmän yksityiset ja julkiset terveydenhoitopalvelut. (Kuviot 2 ja 3.)
Kuvio 2. Arjen palvelumenot kotitaloustyypin mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö/v.
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.
Kuvio 3. Arjen palvelumenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö/v.
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.
Arjen palvelumenojen suhteellinen osuus kaikista palvelumenoista ja kokonaiskulutuksesta vaihtelee sekä kotitaloustyypin että sosioekonomisen aseman mukaan. Arjen palvelumenojen osuus kaikista palvelumenoista on eri kotitaloustyypeistä pienin yksinasuvien talouksissa (39 prosenttia) ja sosioekonomisista ryhmistä maatalousyrittäjien talouksissa (31 prosenttia). Myös euromääräiset kulutusmenot vaihtelevat. Eri sosioekonomisissa ryhmissä arjen menot ovat pienimmillään työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden talouksissa ja suurimmillaan ylempien toimihenkilöiden ja muiden kuin maatalousyrittäjien talouksissa. Kotitaloustyypeistä arjen palvelumenot ovat suurimmat kahden huoltajan lapsiperheissä. (Kuviot 2 ja 3.)
Päivitetty 23.2.2015