Julkaistu: 23.2.2015
Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta
- Palvelut runsas puolet yksityisistä menoista
- Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana
- Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa
- Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
- Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
- Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta
- Kotitalouden elämänvaihe ja taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat palvelukulutukseen
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
Vapaa-ajan palveluiden suhteellinen osuus kotitaloustyypeittäin on kaikista kulutusmenoista 6−10 prosenttia ja palvelumenoista 27−39 prosenttia. Osuudet ovat pienimmät yli 65-vuotiaiden talouksissa ja lapsiperheissä ja suurimmat alle 65-vuotiaiden yksinasuvien talouksissa. Kulutusyksikköä kohden eniten rahaa vapaa-ajan palveluihin käyttävät alle 65-vuotiaat lapsettomat parit ja yksinasuvat, joiden kulutus painottuu muita kotitalouksia enemmän ravintola- ja kahvilapalveluihin ja matkailuun. Myös lapsiperheet käyttävät ravintola- ja kahvilapalveluihin suurimman osan vapaa-ajan palveluiden menoistaan. Lasten harrastukset vievät rahaa ja nämä kotitaloudet poikkeavatkin muista siten, että urheilu- ja vapaa-ajan palvelut ovat keskeiset. (Kuvio 4.)
Sosioekonomisen aseman mukaan vapaa-ajan palveluiden osuus kokonaismenoista on 5−9 prosenttia ja palvelumenoista 28−34 prosenttia. Suurimmat osuudet ovat ylempien toimihenkilöiden ja opiskelijoiden talouksissa ja pienimmät työttömien ja eläkeläisten talouksissa. Määrälliset erot ovat varsin suuret. Kun työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden talouksissa käytetään vuosittain 900−1 300 euroa/kulutusyksikkö vapaa-ajan palveluihin, ylempien toimihenkilöiden taloudet käyttävät 3 000 euroa. Matkailu sekä ravintola- ja kahvilapalvelut ovat merkittävimmät vapaa-ajan palveluiden kulutuskohteet kaikilla ryhmillä. Maatalousyrittäjien taloudet eroavat muista siinä, että palvelumenot ovat muita työmarkkinoilla toimivia pienemmät ja ne painottuvat erityisesti valmismatkoihin. (Kuvio 5.)
Kuvio 4. Vapaa-ajan palvelumenot kotitaloustyypin mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö/v.
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.
Kuvio 5. Vapaa-ajan palvelumenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö.
Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.
Päivitetty 23.2.2015