Julkaistu: 8.6.2021
Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 104 000 euroa vuonna 2019
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2019 Kotitalouksien varallisuus -tilastosta. Neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 257 900 euroa ja neljäsosalla alle 9 400 euroa. Varakkaimpia olivat 65–74 -vuotiaiden kotitaloudet.
Keskimääräinen nettovarallisuus (= varat – velat) kotitalouden viitehenkilön iän mukaan 2019, mediaani
Nettovarallisuuden keskiarvo oli noin 214 800 euroa kotitaloutta kohti eli yli kaksinkertainen mediaaniin nähden. Suhde kuvaa varallisuuden keskittymistä varakkaimpaan kymmenesosaan, joka omisti noin 50 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2019. Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti noin 5 prosenttia nettovarallisuudesta.
Nettovarallisuuden jakautuminen 1988, 1998, 2009, 2016 ja 2019, osuudet nettovarallisuuden kokonaismäärästä (%)
Varallisuuskymmenys | 1988 | 1998 | 2009 | 2016 | 2019 |
I–V (vähävaraisin 50 %) | 10,2 | 7,0 | 6,4 | 6,1 | 5,4 |
VI | 8,7 | 7,5 | 6,9 | 6,5 | 6,0 |
VII | 11,2 | 9,8 | 9,7 | 9,2 | 8,6 |
VIII | 14,4 | 13,4 | 13,6 | 12,7 | 12,1 |
IX | 19,1 | 18,9 | 19,4 | 18,8 | 18,3 |
X (varakkain 10 %) | 36,3 | 43,3 | 43,9 | 46,8 | 49,6 |
Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Varallisuuserot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2019, sillä varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi. Tilastovuoteen 1988 verrattuna varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on noussut selvästi. Tilastossa tapahtuneiden menetelmämuutosten vuoksi aikasarja on parhaiten vertailukelpoinen päävarallisuuserien tasolla (esimerkiksi nettovarallisuus ja varat yhteensä). Tilastovuodesta 2009 alkaen varallisuustiedot on pääosin johdettu rekistereistä tai estimoitu. Sitä aiemmat tutkimukset ovat käyntihaastattelututkimuksia.
Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat. Kotitalouksien yleisimmin omistama varallisuuslaji oli talletukset, joita oli lähes kaikilla kotitalouksilla (98 % kotitalouksista). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kulkuvälineet (72 % kotitalouksista), oma asunto (65 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (43 %). Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet (48 % kokonaisvaroista). Seuraavaksi merkittävin varallisuuserä oli muut asunnot, joiden osuus kokonaisvaroista oli kymmenesosa (10 % kokonaisvaroista).
Velkaa oli kolmella kotitaloudella viidestä (59 %). Noin 16 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen vuosituloihin nähden vuonna 2019. Kotitalouksia, joiden velkaantumisaste on yli 300 prosenttia, oli vielä 1990-luvun lopussa vain muutama prosentti velkaantuneista. Sen sijaan jos suuria velkoja mitataan velkojen suhteella kokonaisvarallisuuteen ja asetetaan suurien velkojen raja-arvoksi 75 prosenttia, suurien velkojen osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen. Vuonna 2019 noin joka neljännellä velallisella kotitaloudella (26 prosentilla) velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden varoista.
Kotitaloudet, joilla suuret velat suhteessa tuloihin tai varoihin vuosina 1987–2019, % velallisista kotitalouksista
Noin kuusi prosenttia kotitalouksista oli luottorajoitteisia vuonna 2019, mikä oli yhtä suuri osuus kuin vuonna 2016. Luottorajoitteiseksi kotitaloudeksi määritellään kerättyjen tietojen perusteella kotitalous, joka a) on hakenut lainaa haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, b) on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka c) ei ole hakenut lainaa, koska arveli, ettei saisi.
Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus
Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Samuel Ikonen 029 551 3086, Ville Pakkanen 029 551 3485, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (566,6 kt)
- Katsaukset
-
- 1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 104 000 euroa vuonna 2019 (8.6.2021)
- 2. Nettovarallisuus suurin 65 - 74-vuotiailla (8.6.2021)
- 3. Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta 50 prosenttia (8.6.2021)
- 4. Neljänneksellä kotitalouksista suuret velat suhteessa varallisuuteen (8.6.2021)
- 5. Vähävaraisimmilla kotitalouksilla usein velkaa (8.6.2021)
- 6. Asuntoväestön pörssiosake- ja sijoitusvarallisuus keskittynyt iäkkäille (8.6.2021)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Nettovarallisuuden fraktiilit vuonna 2019 (8.6.2021)
- Liitetaulukko 2. Kokonaisvarojen fraktiilit vuonna 2019 (8.6.2021)
- Liitetaulukko 3. Rahoitusvarallisuuden fraktiilit vuonna 2019 (8.6.2021)
- Liitetaulukko 4. Varallisuus nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2019 (8.6.2021)
- Liitetaulukko 5. Korollisten luottokortti- ja tililuotollisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitaloustyypin mukaan vuonna 2019 (8.6.2021)
- Liitetaulukko 6. Velallisten kotitalouksien velka suhteessa varallisuuteen ja vuosituloihin sekä asuntovelallisten asuntovelka suhteessa varsinaisen asunnon arvoon nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2019, mediaani. (8.6.2021)
- Liitetaulukko 7. Osuus velallisista kotitalouksista, joilla on suuret velat suhteessa tuloihin tai varallisuuteen nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2019 (8.6.2021)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kotitalouksien varallisuus (8.6.2021)
Päivitetty 8.6.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtutk_2019_2021-06-08_tie_001_fi.html