Kehitysmaat tuottavat työvoimaa maailmantaloudelle
- Väestönkasvun perustana korkea hedelmällisyys
- Syntyvyys avainasemassa
- Eriarvoisuus kuoleman edessä
- Muuttovirta teollistuneisiin maihin
- Poliittisten mullistusten seuraukset
- Työvoiman määrä huipussaan
- Työvoiman demografinen tarjontavaje
- Ikääntyminen globalisaation haasteena
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Syntyvyys avainasemassa
Muualla kuin Afrikassa hedelmällisyys on vuodesta 1950 nykypäivään tultaessa lähes puolittunut. Kun kokonaishedelmällisyysluku - keskimääräinen äidille syntyvien lasten määrä - oli Aasiassa 1950-luvulla lähes 6, niin Kiinan välillä arvosteluakin saaneen väestöpolitiikan ansiosta Aasian kokonaishedelmällisyys puolittui 2,5:een vuoteen 2005 mennessä. Samalla 50 vuoden jaksolla Afrikan kokonaishedelmällisyys on pudonnut seitsemästä vain viiteen, eli se on vielä nykyäänkin erittäin korkea.
Euroopassa syntyi 1950-luvulla 2,7 lasta naista kohti. Väestön uusiutumistason alle mentiin 1970-luvulla, jolloin kokonaishedelmällisyys putosi kahteen. Sen jälkeen alkoi alamäki, ja hedelmällisyys putosi nykyiseen 1,4:een. Tämä merkitsee sitä, että viimeisten 30 vuoden eli yhden sukupolven aikana hedelmällisyys on ollut alle uusiutumistason (uusiutumistaso on 2,1 lasta äitiä kohti). Niinpä monet Euroopan maat tarvitsevat maahanmuuttajia, ja Eurooppaan on jo vuosikymmeniä tullut enemmän väkeä kuin on lähtenyt. Ilman maahanmuuttajia Euroopan väestö vähenee vääjäämättä tulevina vuosina.
On muistettava, että edellä on kuvattu kehitystä pelkästään maanosittain. Yksittäisten maiden väestötilanne saattaa olla aivan toisenlainen. Aasian hedelmällisyyden lasku on suureksi osaksi Kiinan ansiota. Sen sijaan toisessa miljardin väestön valtiossa, Intiassa, kehitys ei ole ollut yhtä myönteinen kuin Kiinassa. Vuonna 2005 Kiinan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,7, mutta Intiassa 3,1 eli lähes kaksinkertainen.
Vaikka Yhdysvalloissa hedelmällisyys on välillä alentunut uusiutumistason alapuolelle, on kokonaishedelmällisyys 1990-luvulta alkaen pysytellyt lähellä uusiutumistasoa. Valikoiva siirtolaisuuspolitiikka on kuitenkin ratkaissut maailman johtavan teollisuusmahdin työvoiman tarpeen. Venäjällä sen sijaan hedelmällisyys on romahtanut Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1,3:een.
Päivitetty 18.12.2007