Kehitysmaat tuottavat työvoimaa maailmantaloudelle
- Väestönkasvun perustana korkea hedelmällisyys
- Syntyvyys avainasemassa
- Eriarvoisuus kuoleman edessä
- Muuttovirta teollistuneisiin maihin
- Poliittisten mullistusten seuraukset
- Työvoiman määrä huipussaan
- Työvoiman demografinen tarjontavaje
- Ikääntyminen globalisaation haasteena
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Poliittisten mullistusten seuraukset
Yhdeksänkymmenluvun alku oli suurten poliittisten mullistusten aikaa. Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton romahdettua Eurooppa koki suuren muutoksen, kun monien maiden kommunistihallinto loppui ja ihmisten vapaata liikkumisoikeutta alettiin kunnioittaa. Muuttoliikettä entisistä sosialistisista maista kiihdyttivät niiden ja länsimaiden väliset suuret tuloerot. Lisäksi entisistä neuvostotasavalloista muutti Venäjälle 1990-luvulla miljoonia ihmisiä, mikä osaltaan vaikutti Venäjän taloudelliseen kehitykseen.
Teollistuneet maat ovat pyrkineet rajoittamaan ammattitaidottoman työvoiman liikkuvuutta, ja viime vuosina maahanmuuttajille on asetettu uusia vaatimuksia. Lisäksi on yhä useammin vaadittu maahanmuuttajien laillisten oikeuksien tunnustamista ja työolojen parantamista - myös kehitysmaissa. Aikaisemmin maahanmuuttajia kohdeltiin toisen luokan kansalaisina, mutta nykyisin vastaanottajamailta vaaditaan yhä enemmän kotouttamistoimia uusien muuttajien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan.
Nykyisin teollistuneisiin maihin pyrkii yhä enemmän pakolaisia. Pakolaisleirit ovat täyttyneet avun tarpeessa olevista ihmisistä, joista osa on lähtenyt hakemaan turvapaikkaa ja parempaa elintasoa teollistuneista maista. Maat ovat tehneet sopimuksia ottaa vuodessa tietyn määrän turvapaikanhakijoita, joille taataan ainakin teoriassa mahdollisuus kotoutumiseen ja uuden elämän aloittamiseen.
Muissa maissa asuvien pakolaisten määräksi arvioidaan tällä hetkellä noin 10 miljoonaa. Kun lukuun lisätään maiden sisäisiä konflikteja pakoon lähteneet, arvioidaan pakolaisten kokonaismäärän olevan 24 miljoonaa.
Päivitetty 18.12.2007