Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota
- Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
- Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
- Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
- Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
- Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
- Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
- Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
- Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
- Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
- Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
- Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
- Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
- Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
Pääkaupunkiseudun kaupunkien kilpailukykypolitiikat rakentuvat pitkälti tietoperusteisen talouden mallille, jossa kasvu perustuu tutkimus- ja kehitystoiminnan, innovaatioiden ja uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien varaan. Yliopistojen rooli näissä strategioissa on keskeinen, ja esimerkiksi Helsingin kaupungin asenne yliopistoja kohtaan onkin muuttunut radikaalisti: kun aiemmin yliopistoja pidettiin lähes "hyödyttöminä" instituutioina, nyt niillä katsotaan olevan erittäin tärkeä rooli kaupungin tulevan menestyksen kannalta. Yliopistojen merkityksen korostuminen kaupunkien elinkeinopoliittisissa strategioissa onkin kansainvälinen ilmiö, ja tässä suhteessa on yllättävää, etteivät yllä mainitut yrittäjyyskaupunkeja koskevat teoretisoinnit käsittele teemaa juuri lainkaan.
Samalla kun kaupunkien elinkeinopolitiikassa yliopistojen rooli on alkanut korostua, myös yliopistot ovat aktivoineet taloudellista toimintaansa ja pyrkineet tutkimustulosten kaupallistamiseen. Tähän ovat vaikuttaneet niin kansallisen tiede- ja teknologiapolitiikan muutokset, yliopistojen rahoituspohjan heikkeneminen kuin tieteellisen tiedon taloudellisen merkityksen korostuminen.
Päivitetty 11.7.2008