Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota
- Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
- Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
- Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
- Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
- Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
- Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
- Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
- Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
- Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
- Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
- Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
- Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
- Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
On huomionarvoista, että valtion eri politiikanlohkojen vaikutukset pääkaupunkiseudun kilpailukykyyn ovat olleet hyvin erilaisia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toimin kilpailukykyä on vahvistettu, kun taas aluepolitiikka on ollut melko neutraalia. Yllämainitut talouspoliittiset päätökset ovat puolestaan olleet toimintaedellytyksiä heikentäviä (taulukko 1).
Tämä osoittaa, että valtion eri politiikanlohkojen vaikutukset voivat olla ristiriitaisia eikä välttämättä ole olemassa "koherenttia" valtion aluestrategiaa kuten kilpailuvaltioteorioissa oletetaan. Jää nähtäväksi, missä määrin nykyisen hallituksen käynnistämä metropolipolitiikka merkitsee avausta pääkaupunkiseutua tukevampaan politiikkaan ja käytännössä vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä.
Taulukko 1. Keskeiset muutokset valtion teknologia- ja innovaatiopolitiikassa, aluepolitiikassa ja talouspolitiikassa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulle
| Teknologia- ja innovaatiopolitiikka | Aluepolitiikka | Talouspolitiikka1 | |
| Keskeiset politiikka-muutokset |
Markkinavetoisuuden voimistuminen. Globaalin kilpailukyvyn korostuminen ja kansallisen innovaatio-järjestelmän omaksuminen politiikan pääkäsitteenä. | Osaamisen ja tietoon perustuvan aluekehityksen korostuminen. Haasteena globaalin kilpailukyvyn ja alueellisen tasapainon yhdistäminen. Ei selvää kasvualueiden priorisointia. | Yhteisöverotuksen muutos, jolla resursseja siirrettiin kasvukeskuksista muualle maahan. Paikallisesti orientoitunut jakopolitiikka. |
| Keskeiset toimijat |
Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, kauppa- ja teollisuusministeriö, Tekes. | Eduskunta, sisäasiainministeriö. | Eduskunta, valtiovarainministeriö. |
| Vaikutukset Helsingin seudulle |
T&K-resurssien lisääntyminen ja niiden keskittyminen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. | Pääkaupunkiseudulla ei erityisasemaa.
Metropoli-politiikka vasta kehkeytymässä. |
Pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudellinen tilanne vaikeutui tuntuvasti. Erityisen suuret vaikutukset Helsingin ja Vantaan kaupunkien talouksiin. |
1) Taulukossa talouspolitiikalla viitataan vain valtion yhteisöverotuksessa tekemiin muutoksiin.
Päivitetty 11.7.2008