Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota

  1. Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
  2. Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
  3. Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
  4. Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
  5. Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
  6. Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
  7. Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
  8. Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
  9. Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
  10. Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
  11. Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
  12. Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
  13. Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?

Valtioiden muutosta koskevassa kansainvälisessä keskustelussa kilpailuvaltion käsite on noussut viime vuosina yhä voimakkaammin esiin. Esimerkiksi englantilainen sosiologi Bob Jessop (2002) ja amerikkalainen sosiologi ja kaupunkitutkija Neil Brenner (2004) ovat kehitelleet kilpailuvaltion teesiä.

Vahvasti yksinkertaistaen teesin mukaan "perinteiset" hyvinvointivaltiot, joiden keskeisenä päämääränä on ollut kansalaisten tasa-arvo ja hyvinvointi, ovat muuttumassa kohti kilpailuvaltioita. Kilpailuvaltiot painottavat innovaatioiden edistämistä, kilpailukykyä ja asettavat taloudelliset tavoitteet laajempien yhteiskunnallisten päämäärien edelle. Samaan tapaan kaupunkien ja alueiden tasolla kilpailukyvyn edistämisestä tulee yhä keskeisempi tavoite, mihin viitataan yrittäjyyskaupungin (entrepreneurial city) käsitteellä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.7.2008