Julkisten hyvinvointipalvelujen arvo kotitalouksille
- Palveluiden arvo lisätään tuloihin
- Palveluiden käytöstä tuoretta tietoa
- Onko hyvinvointipalveluilla hintalappu?
- Hyötyjiä ovat erityisesti lapsiperheet
- Keskituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten
- Suurituloisimmat käyttävät palveluita vähiten
- Euroissa laskettu etuus jakaantuu melko tasaisesti
- Palvelut ovat osa tulonjakopolitiikkaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Palveluiden käytöstä tuoretta tietoa
Hyvinvointipalvelujen tuottamisen kokonaisarvo Suomessa saadaan kansantalouden tilinpidon laskelmista. Tilinpidon laskelmat eivät kuitenkaan kerro, miten näiden palvelujen käyttö, ja sitä kautta hyöty, jakaantuu erilaisille kotitalouksille.
Tilastokeskuksen kotitalouksille suunnatussa kulutustutkimuksessa (vuoteen 1994 asti nimeltään kotitaloustiedustelu) kysyttiin 1970-luvulta vuoteen 1990 saakka hyvinvointipalvelujen käytöstä ja niille laskettiin rahallinen arvo. Näin oli mahdollista tarkastella palvelujen kohtaantoa eri väestöryhmille ja kotitaloustyypeille. Vuoden 1990 jälkeen epäsäännöllisin välein tehdyissä kulutustutkimuksissa ei hyvinvointipalveluille laskettu etuutta.
Viimeisimmässä vuonna 2006 tehdyssä kulutustutkimuksessa oli yli viidentoista vuoden jälkeen yksityiskohtaisia kysymyksiä hyvinvointipalveluiden käyttömääristä. Palvelujen käytön hyödystä on laskettu estimaatteja. Tässä tutkimuksessa keskityttiin siis vain koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Päivitetty 16.3.2009