Julkisten hyvinvointipalvelujen arvo kotitalouksille
- Palveluiden arvo lisätään tuloihin
- Palveluiden käytöstä tuoretta tietoa
- Onko hyvinvointipalveluilla hintalappu?
- Hyötyjiä ovat erityisesti lapsiperheet
- Keskituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten
- Suurituloisimmat käyttävät palveluita vähiten
- Euroissa laskettu etuus jakaantuu melko tasaisesti
- Palvelut ovat osa tulonjakopolitiikkaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Hyötyjiä ovat erityisesti lapsiperheet
Vuoden 2006 kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet saivat keskimäärin runsaat 6 100 euroa etuutta julkisten hyvinvointipalvelujen käytöstä. Lähes puolet tästä tuli koulutuspalveluista, 40 prosenttia terveyspalveluista ja runsaat kymmenen prosenttia sosiaalipalveluista (kuvio 1). Kotitalouksien yksityiset kulutusmenot olivat vuonna 2006 keskimäärin 30 200 euroa. Jos palvelujen käytöstä saatu hyöty suhteutetaan tähän, merkitsee se noin 20 prosentin "lisäystä" kulutusmenoihin.
Kuvio 1. Hyvinvointipalvelujen arvo-osuudet prosentteina vuonna 2006.
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Julkisten hyvinvointipalvelujen käytöstä tulevaa etuutta voidaan nimittää kulutusmahdollisuuksien lisäykseksi siinä mielessä, että jos kotitaloudet joutuisivat kustantamaan palveluiden käytön omista tuloistaan, tämä pienentäisi kulutusmahdollisuuksia merkittävästi.
Kotitalouksien elinvaihe vaikuttaa luonnollisesti suuresti julkisten hyvinvointipalvelujen käyttöön. Nuoret ja lapsiperheet käyttävät ja hyötyvät eniten julkisesta koulutus- ja päivähoitopalvelujen tarjonnasta. Erityisen merkittävä on koulutuspalveluista saatava etuus, koska Suomen koulutusjärjestelmässä - peruskoulusta yliopistoihin asti - ei ole lukukausimaksuja, vaan ne rahoitetaan julkisin varoin. Peruskouluissa ja lukioissakin tarjotaan lisäksi lämmin ateria koulupäivinä.
Päivitetty 16.3.2009