Monen kerroksen väkeä
Kulutusmenot EU-maissa
- Yksityinen kulutus on kansantaloudelle merkittävä
- Uusien ja vanhojen jäsenmaiden kulutus on eri maailmoista
- Uusissa jäsenmaissa ravinto vie suuren osan kulutusmenoista
- Asumismenojen tulkitseminen on vaikeampaa
- EU-maissa on selvät elintasoerot
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Uusien ja vanhojen jäsenmaiden kulutus on eri maailmoista
Kulutusmenotarkastelussa EU-maat ovat selvästi ainakin kolmen kerroksen väkeä. Luxemburgin kulutustaso on omaa luokkaansa EU-maiden joukossa. Toisessa kerroksessa on pääosin vanhoja jäsenmaita, mutta mukana ovat uusista maista Kypros, Malta ja Slovenia. Tämän ryhmän sisällä hajonta on tosin suurta, mutta selvää tasomuutosta sen sisällä ei ole. Suomi sijoittuu keskiryhmään niin, että kolmessatoista maassa on korkeampi ja kolmessatoista alempi yksityisen kulutuksen taso kuin Suomessa. (Kuvio 1.)
Yhdeksän niin sanottua uutta jäsenmaata muodostaa selvästi erottuvan alimman kulutuskastin. Selvä tasonmuutos on Viron (yhdeksänneksi alin) ja Portugalin (kymmenenneksi alin) välillä. Paria poikkeusta lukuun ottamatta vanhat ja uudet EU-maat jakautuvat kulutukseltaan selvästi eri ryhmiin. Pääosin vanhoista jäsenmaista koostuvan ryhmän kulutusmenojen taso on noin kahdesta aina seitsemään kertaan korkeampi kuin alimman ryhmän. (Kuvio 1.)
Tässä vertailussa kotitalouksien kulutusmenot eivät siis sisällä julkisen vallan kotitalouksille tarjoamia hyvinvointipalveluja. Suomessa tällaisten kulutusmenojen osuus todellisesta yksilöllisestä kulutuksesta on noin neljäsosa. Julkisen sektorin tarjoamien hyvinvointipalvelujen osuus vaihtelee suuresti maittain; Suomessa ja muissa Pohjoismaissa niiden suhteellinen merkitys kotitalouksille on suuri. Julkisten palvelujen huomioon ottaminen voisi muuttaa maiden keskinäistä järjestystä merkittävästi.
Kuvio 1. Kotitalouksien kulutusmenot kulutusyksikköä kohti EU-maissa vuonna 2005. Ostovoimakorjattuja euroja.
Lähde: Household Budget Survey. Eurostat.
Päivitetty 15.3.2010