Monen kerroksen väkeä
Kulutusmenot EU-maissa
- Yksityinen kulutus on kansantaloudelle merkittävä
- Uusien ja vanhojen jäsenmaiden kulutus on eri maailmoista
- Uusissa jäsenmaissa ravinto vie suuren osan kulutusmenoista
- Asumismenojen tulkitseminen on vaikeampaa
- EU-maissa on selvät elintasoerot
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Uusissa jäsenmaissa ravinto vie suuren osan kulutusmenoista
Ravintomenojen tarkastelussa voidaan käyttää apuna niin sanottua Engelin lakia (Engel 1857). Sen mukaan kotitalouksien ruokaan käyttämän rahan suhteellinen osuus kokonaismenoista vähenee, kun talouden tulot kasvavat. Myös yhdysvaltalainen Mollie Orshansky (1965) käytti ravintomenoja määritellessään absoluuttisia köyhyysrajoja 1950- ja 1960-luvuilla. Orshansky laski tuolloin, että jos kotitalouden ravintomenot ylittävät kolmanneksen kaikista menoista, tulisi kotitalous luokitella köyhäksi.
Suomessa ruokamenojen osuus oli vielä vuonna 1966 runsaat 27 prosenttia kotitalouksien kaikista menoista, mutta vuonna 2005 enää 12,7 prosenttia. Suomessa on siis neljässäkymmenessä vuodessa ravinnon suhteellinen kulutusosuus enemmän kuin puolittunut, kun taas reaalinen tulotaso on samanaikaisesti kaksinkertaistunut. Engelin laki Suomeen sovellettuna näyttäisi siis toimivan mallikelpoisesti. Suomen lisäksi myös muut yhdeksän alhaisten ruokaosuuksien maata ovat korkean tulotason maita (taulukko 2).
Orshanskyn köyhyysraja - kolmannes kulutusmenoista ravintoon - ylittyy edelleen Romaniassa, Liettuassa ja Bulgariassa. Eniten ravintoon kulutetaan Bulgariassa (44 %), mutta kaikkiaan kymmenessä EU-maassa ravinnon osuus kotitalouksien kulutusmenoista on yli 20 prosenttia (taulukko 2).
Kymmenen maata, joissa ravinnon osuus kulutusmenoista oli yli 20 prosenttia, olivat Maltaa lukuun ottamatta samat, joissa kulutusmenojen kokonaistaso oli alhaisin. Kaikissa vanhoissa EU-maissa ruuan kulutusosuus on alle 20 prosenttia. Vaikka Suomessa puhutaan paljon elintarvikkeiden korkeasta hintatasosta, se ei kuitenkaan selvästi ilmene ruokamenojen korkeana kulutusosuutena verrattuna muihin EU-maihin.
Taulukko 2. EU-maat, joissa ruuan osuus kulutusmenoista oli suurinta ja pienintä, vuonna 2005. Prosenttia.
Ravinnon osuus suuri | % menoista | Ravinnon osuus pieni | % menoista |
Romania | 44,2 | Luxemburg | 9,3 |
Liettua | 33,8 | Iso-Britannia | 9,9 |
Bulgaria | 31,5 | Ruotsi | 10,5 |
Latvia | 29,2 | Alankomaat | 10,5 |
Puola | 25,5 | Saksa | 11,2 |
Slovakia | 24,5 | Tanska | 11,9 |
Unkari | 22,6 | Irlanti | 12,3 |
Viro | 22,5 | Suomi | 12,7 |
Malta | 21,3 | Itävalta | 13,0 |
Tšekinmaa | 20,6 | Ranska | 13,4 |
Lähde: Household Budget Survey. Eurostat.
Päivitetty 15.3.2010