Monen kerroksen väkeä
Kulutusmenot EU-maissa

  1. Yksityinen kulutus on kansantaloudelle merkittävä
  2. Uusien ja vanhojen jäsenmaiden kulutus on eri maailmoista
  3. Uusissa jäsenmaissa ravinto vie suuren osan kulutusmenoista
  4. Asumismenojen tulkitseminen on vaikeampaa
  5. EU-maissa on selvät elintasoerot

Koko dokumentti yhdellä sivulla

EU-maissa on selvät elintasoerot

Vanhoissa EU-maissa kotitalouksien kulutusmenojen taso on selvästi korkeampi kuin lähes kaikissa uusissa vuosina 2004 ja 2007 liittyneissä maissa. Näin voidaan perustellusti puhua EU:n monen kerroksen väestä.

Myös kulutusmenojen rakenteissa on eroja. Erityisesti uusissa jäsenmaissa ravintomenojen suuri osuus korostuu; kuudessa uudessa jäsenmaassa ravintomenot ovat myös suurin yksittäinen menoerä. Monissa suuren ravinto-osuuden maissa ruuan hankinta perustuu etenkin maaseutualueilla kotitalouksien omaan tuotantoon. Asumismenojen osalta ei voi havaita samanlaista jakautumista kuin ravintomenoissa.

Merkittävä osa kotitalouksien todellisesta kulutuksesta tulee julkisen sektorin tarjoamien koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen kautta. Tuo kulutus ei ole mukana tässä tarkastelussa, ja se vaikuttaisi varmasti myös maiden järjestykseen. Käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei ole myöskään ollut mahdollista tarkastella kulutuksen jakautumista maiden sisällä eli kuinka tasaisesti tai epätasaisesti kulutus ja sitä myötä hyvinvointi jakautuu väestöryhmien kesken.

Lähteet:

Engel, E. 1857. Die Productions- und Consumtionsverhältnisse des Königreichs Sachsens. Teoksessa: Zeitschrift des statistischen Bureaus des Königlich Sächsischen Ministerium des Inneren. Nr. 8 und 9.
Hjelt, V. 1912.Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908-09. Työtilasto XIII, Helsinki.
OECD. 2008. Growing unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries. OECD, Paris.
Orshansky, M. 1965. Counting the Poor: Another Look at the Poverty Profile, Social Security Bulletin, Vol. 28, No. 1 January.
Stiglitz, J. E. - Sen, A. - Fitoussi, J.-P. 2009.Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress.
Tilastokeskus 2009. Kansantalouden tilinpito 1998-2008, Taulukot.

_________

Laatikko.

Eurostatin rooli kulutustietojen keräämisessä ja harmonisoinnissa

Kotitalouksien kulutustutkimuksia (Household Budget Survey) tehdään kaikissa EU-maissa ja lähes kaikkialla muuallakin maailmassa. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin noin 150 vuotta sitten (esim. Engel 1857). Suomessa ensimmäinen kulutustutkimukseksi luettava tutkimus tehtiin vuosina 1908-1909 (Hjelt 1912). Kulutustutkimukset ovat lähes poikkeuksetta satunnaisotantaan perustuvia surveytutkimuksia, joissa pyritään selvittämään kotitalouksien kulutuksen tasoa, rakennetta sekä väestöryhmien välisiä kulutuseroja. Kulutustutkimusten aineistoja käytetään moniin tarkoituksiin kuluttajahintaindeksin painojen laskennasta erilaisiin hyvinvointi- ja köyhyysselvityksiin.

Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat keräsi ensimmäistä kertaa kulutustietoja vuosina 1963-1964 silloisen Euroopan yhteisön kuudelta jäsenmaalta. Sittemmin Eurostat siirtyi tiedonkeruisiin, joissa kansalliset tilastovirastot lähettivät yhteisesti sovittua vuotta koskevia tietoja tai tietoja, jotka oli kerätty lähellä tuota sovittua vuotta. Eurostatin tiedonkeruun viitevuosia ovat olleet 1994, 1999 ja 2005. Seuraava keruuvuosi on 2010, mutta tähän tiedonkeruuseen Suomi ei osallistu. Tietojenkeruu ei perustu EU-säädökseen, vaan niin sanottuun herrasmiessopimukseen.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.3.2010