Maksetut ja saadut palkat eivät mene tasan alueittain

  1. Kolme tasoa palkkasuhteelle
  2. Vain kaksi maakuntaa täyttää tiukimman perusteen
  3. Väljempään haarukkaan mahtuu joka kymmenes kunta
  4. Väljimmällä perusteella joka toinen seutukunta tasapainossa
  5. Itä-Uusimaa erottuu maakunnista
  6. Seutukuntien perustana työssäkäyntialueet
  7. Kunnat muodostettu paikallisiksi yhteisöiksi
  8. Kuntarajat menettäneet merkitystään
  9. Kartan värit osoittavat palkkasuhteen erot
  10. Palkkasumma alueen ostovoiman tärkein osa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Seutukuntien perustana työssäkäyntialueet

Seutukuntien - alkuperäiseltä nimitykseltään pientalousalueiden - muodostamisen yhtenä tavoitteena oli luoda aluetalouteen perustuva aluejako. Keskeisenä lähtökohtana olivat työssäkäyntialueet. Työssä käyvä työllinen kuittaa saamansa palkan kotikuntansa palkkatuloksi.

Tiukan kriteerin täyttää noin joka seitsemäs seutukunta. Kakkosvaihtoehdossa lähestytään jo tilannetta, jossa kaksi seutukuntaa viidestä yltää tasapainoon. Tulos vaikuttaa varsin hyvältä, ainakin jos hetkeksi unohtaa sen, että seutukuntien yhtenä keskeisenä muodostamiskriteerinä oli nimenomaan pyrkimys työssäkäyntialueisiin.

Plus miinus kymmenen prosenttiyksikön kriteerin täyttää yli puolet seutukunnista. Joka kymmenes seutukunta sijoittuu kuitenkin asetetun rajan yläpuolelle.

Jotkut seutukunnat on selvästi rajattu liian ahtaiksi (muun muassa Vaasan ja Lappeenrannan seutukunnat), ja toisten seutukuntien vaikutusvaltaiset verkostot ulottuvat yli maantieteellisten rajojen (esimerkiksi Helsingin ja Salon seutukunnat). Kajaanin seutukunnan maksettuja palkkoja kasvattaa Kainuun mallin keskitetty hoito, ja Härmänmaassa on ilmeisesti selittämätöntä voimaa.

Osa maksettujen palkkojen "alisuorittajista" on "ylisuorittajien" naapureita (muun muassa Kyrönmaa ja Länsi-Saimaa). Osa seutukunnista sijaitsee vahvan seutukunnan välittömässä vaikutuspiirissä (muun muassa Lohjan ja Porvoon seutukunnat). Joidenkin seutukuntien palkkojen maksusta on keskeinen osa keskitetty maakunnan keskusseudulle (muun muassa Kehys-Kainuu). Eräiden seutukuntien työpaikat tuntuvat taas vain sijaitsevan naapuriseutukunnassa (muun muassa Kaakkois-Pirkanmaan, Juvan ja Oulunkaaren seutukunnat).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 18.12.2009