Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2009 > Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja

Julkaistu: 20.5.2011

Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja

Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin oli 25,9 vuonna 2009 kun vuotta aikaisemmin se oli 0,9 yksikköä suurempi. Tuloerot kapenivat erityisesti suurituloisimman kymmenyksen suurituloisimmassa päästä, sillä ylimmän kymmenyksen keskiarvolla mitattava tulo laski, mutta mediaanitulo nousi. Kaikissa muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat.

Tulokymmenysten tulojen muutos keskiarvolla ja mediaanilla mitattuna vuonna 2009

Saatujen tulonsiirtojen kasvu ja verojen ja muiden veroluonteisten maksujen pieneneminen nostivat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja 2,4 prosenttia vuonna 2009. Saadut tulonsiirrot kasvoivat 9 prosenttia edellisvuodesta. Saaduista tulonsiirroista kasvoivat erityisesti vanhuuseläkkeet ja työttömyysturvaetuudet. Verojen ja veroluonteisten maksujen määrä laski edellisvuodesta 4,8 prosenttia.

Kotitalouksien saamat tuotannontekijätulot laskivat 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Tuotannontekijätuloissa laskivat kotitalouksien saamat palkkatulot (–1,7 prosenttia) ja yrittäjätulot (–11,6 prosenttia). Omaisuustulot ilman laskennallista asuntotuloa laskivat 14,8 prosenttia. Laskennallinen asuntotulo kuitenkin kasvoi alentuneiden asuntolainojen korkojen vuoksi lähes neljänneksen vuodesta 2008, mikä nosti omaisuustulot 2,1 prosentin kasvuun.

Tulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, käytettiinpä mittarina sitten mediaania tai keskiarvoa, lukuun ottamatta suurituloisinta kymmenesosaa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvolla mitatut tulot pienenivät noin prosentilla (710 euroa). Mediaanilla mitaten suurituloisimpien tulot kuitenkin kasvoivat yli 4 prosenttia (1 970 euroa). Mediaani kuvaa tulokymmenyksen keskimmäisen havainnon tuloja. (Kuvio 1.)

Keskiarvon ja mediaanin välistä eroa selittää se, että tulot laskivat suurituloisimman kymmenyksen kaikkein suurituloisimmassa osassa. Tämä pienentää suurituloisten tulojen keskiarvoa, mutta ei vaikuta mediaaniin eli tulokymmenyksen keskimmäisen havainnon tuloihin. Pienituloisimpien tulojen keskiarvo kasvoi suhteessa saman verran kuin mediaani, noin 5 prosenttia, mutta euroissa mitaten kasvu (keskiarvo 500 euroa ja mediaani 530 euroa) oli vaatimattomampaa kuin muilla tulokymmenyksillä.

Suurituloisimman kymmenyksen kaikkein suurituloisimman osan tulojen lasku näkyy ryhmän tulo-osuuden sekä Gini-kertoimen pienentymisenä. Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus oli 22 prosenttia vuonna 2009, kun vuotta aiemmin se oli 22,8 prosenttia. Gini-kertoimen arvo puolestaan oli 25,9, mikä on 0,9 yksikköä vähemmän kuin vuonna 2008. Gini-kerroin saa arvoja 0 ja 100 välillä, missä 0 tarkoittaa täysin tasaista tulonjakoa ja 100 sitä, että yksi tulonsaaja saa kaiken tulon. Sekä Gini-kerroin että suurituloisimpien tulo-osuus laskivat nyt toista vuotta peräkkäin. Suurituloisimpien tulo-osuuden ja tuloerojen huippuvuosi oli vuosi 2007, jolloin tulo-osuus oli 23,9 prosenttia ja Gini-kerroin 28.

Pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus nousi edellisvuodesta ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä ollen 4 prosenttia vuonna 2009. Pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus on kuitenkin laskenut 1990-luvun alusta, jolloin osuus oli 4,9 prosenttia. Tulo-osuus on kasvanut vuoden 1990 jälkeen kahdessa suurituloisimmassa kymmenyksessä ja kaikkein eniten suurituloisimmassa kymmenyksessä. Eniten on laskenut kahden pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus.

Suomen tuloerot olivat 29 Euroopan maan vertailussa kahdeksanneksi pienimmät. Tuoreimpien kansainvälisten tietojen mukaan Suomi ei ole enää tuloerojen kasvun kärkimaa. Vuosina 2005–2009 tuloerot pysyivät lähes ennallaan Suomessa, Hollannissa ja Kreikassa. Tuloerot pienenivät 15 maassa ja kasvoivat 11 maassa. Tuloerot kapenivat eniten Puolassa, Irlannissa ja Virossa, ja eniten tuloerot kasvoivat Bulgariassa, Romaniassa ja Tanskassa.

Tulokymmenysten tulo-osuudet ja keskitulot vuonna 2009 sekä tulo-osuuksien muutokset vuosina 1990–2009

		I (pienituloisin 10 %)	II	III	IV	V	VI	VII	VIII	IX	X (suurituloisin 10 %)
Tulo-osuus vuonna 2009, %		4,0	5,6	6,7	7,7	8,6	9,5	10,5	11,7	13,7	22,0
Tulo-osuuden muutos, %-yksikköä	1990–2009	-0,9	-0,9	-0,7	-0,5	-0,4	-0,4	-0,3	-0,1	0,3	3,9
	2000–2009	-0,3	0,0	0,1	0,2	0,3	0,3	0,2	0,2	0,3	-1,3
	2007–2009	0,1	0,2	0,2	0,3	0,3	0,3	0,3	0,1	0,1	-1,9
Tulojen keskiarvo, €		10 645	14 841	17 741	20 202	22 565	25 006	27 783	30 917	36 076	58 012
Tulojen mediaani, €		11 318	14 865	17 756	20 238	22 591	24 995	27 783	30 782	35 840	48 674

Lähde: Tulonjakotilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen (09) 1734 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (1,0 Mt)

Katsaukset

• 1 Johdanto (20.5.2011)
• 2 Tuloerot vuonna 2009 (20.5.2011)
• 3 Kotitalouksien tulokehitys väestöryhmittäin (20.5.2011)
• 4 Kotitalouksien asuminen, tulot ja asumismenorasite (20.5.2011)
• 5 Tulonjaon muutokset Euroopassa vuosina 2005 - 2009 (20.5.2011)
• 6 Käsitteet ja luokitukset (20.5.2011)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Tulokymmenysten tulo-osuudet vuosina 1966 - 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 2. Tuotannontekijätulojen, bruttotulojen ja käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimet sekä tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus vuosina 1966 - 2009. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 3a. Tulokymmenysten tulojen keskiarvo vuosina 1987 - 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 3b. Tulokymmenysten tulojen mediaani vuosina 1987 - 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 4. Tulokymmenysten tulojen ylärajat vuosina 1987 - 2009.Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 5. Kotitalouksien tulojen rakenne tuloluokittain vuonna 2009. Tuloluokat muodostettu käytettävissä olevien tulojen perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 6. Kotitalouksien tulojen rakenne tuloluokittain vuonna 2009. Tuloluokat muodostettu bruttotulojen perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 7a. Kotitalouksien tulotaso asunnon hallintasuhteen ja suuralueen mukaan vuonna 2009. Käytettävissä olevista rahatuloista vähennetyt asumismenot eivät sisällä asuntolainojen lyhennyksiä. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 7b. Kotitalouksien tulotaso asunnon hallintasuhteen ja suuralueen mukaan vuonna 2009, ekvivalentit tulot/kotitalous. Käytettävissä olevista rahatuloista vähennetyt asumismenot eivät sisällä asuntolainojen lyhennyksiä. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 8. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohti laskettujen tulojen jakautuminen henkilöiden kesken vuonna 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 9a. Kotitalouksien prosenttijakauma tulokymmenyksen ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 9b. Kotitalouksien prosenttijakauma tuokymmenyksen ja viitehenkilön iän mukaan vuonna 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 9c. Kotitalouksien prosenttijakauma tulokymmenyksen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 9d. Kotitalouksien prosenttijakauma tulokymmenyksen ja elinvaiheen mukaan vuonna 2009. Tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 10. Saatujen tulonsiirtojen rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 11. Ammatissa toimivien lukumäärä ja tulotaso sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 12a. Ammatissa toimivien tuotannontekijätulojen jakautuminen tulokymmenyksen ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009, tulokymmenysten ylärajat. Tulokymmenykset on muodostettu tuotannontekijätulojen perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 12b. Ammatissa toimivien tuotannontekijätulojen jakautuminen tulokymmenyksen ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009, tulojen prosenttijakauma. Tulokymmenykset on muodostettu tuotannontekijätulojen perusteella. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 13. Kokopäiväisten palkansaajien palkkatulot (ilman työsuhdeoptioita) koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuonna 2009. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 14. Kokopäiväisten palkansaajien palkkatulot (ilman työsuhdeoptioita) iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2009. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 15. Kotitalouksien määrä, keskikoko ja kotitalousväestön koko Suomessa vuosina 1990 - 2009. (20.5.2011)
• Liitetaulukko 16. Tulonjaon tunnuslukuja EU-maista vuosina 2005 ja 2009. Lähde: Eurostat, Income, social inclusion and living conditions -database. Tiedot päivitetty 15.4.2011. (20.5.2011)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Tulonjakotilasto (20.5.2011)

Menetelmäselosteet

• Tulonjakotilaston menetelmäseloste 2009 (20.5.2011)

---

Päivitetty 20.5.2011