Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa

  1. Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
  2. Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
  3. Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
  4. Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
  5. Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
  6. Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
  7. Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
  8. Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
  9. Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
  10. Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
  11. Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
  12. Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
  13. Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
  14. Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
  15. Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
  16. Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
  17. Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
  18. Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
  19. Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat

Toinen merkittävä osuuttaan pudottanut on metsäklusteri. Vertailun lähtötilanteessa se oli elintarvikeklusterin suuruinen. Klusterin supistuminen on ollut tasaista, mutta selvästi hitaampaa kuin elintarvikeklusterin. Vuonna 2006 metsäklusterin osuudesta oli jäljellä 60 prosenttia lähtötilanteesta.

Kolmas osuudeltaan kutistunut klusteri on, hieman yllättäen, rakennus ja kiinteistö -klusteri. Tasaisen laskun päätteeksi osuudesta on sulanut neljännes. Muissa klustereissa ei ole havaittavissa systemaattista laskua kauppaklusteria lukuun ottamatta. Kaupan osuuden pieneneminen jäi vajaaseen kymmenekseen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.5.2008