Välttämättömän ja vapaavalintaisen kulutuksen raja on hämärtymässä
- Niukkuus hallitsee arkipäivää
- Priimuskeitin ja kahvi kohentavat elämänlaatua
- Kulutus monipuolistuu ja yksilöllistyy
- Kulutus tasa-arvoistuu
- Askeettiset kesämökit laajentavat elämänpiiriä
- Välttämättömän ja vapaa-valintaisen kulutuksen raja hämärtyy
- Kulutuksen määrästä laatuun
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kulutus monipuolistuu ja yksilöllistyy
Vapaa-ajan kulutuksen lisääntyminen oli merkittävin muutos ensimmäistä maailmansotaa ja sisällissotaa seuranneen pula-ajan jälkeen. Kirjojen, lehtien, järjestötoiminnan, urheilun ja huvittelun osuus työläisperheiden kokonaismenoista oli 1920-luvun lopulla noin 7 prosenttia, kun se kaksikymmentä vuotta aikaisemmin oli ollut vajaat 3 prosenttia.
Vapaa-ajan lisääntymisen perusteella Timo Toivonen (2008, 355) on luonnehtinut 1920-lukua kulutusyhteiskunnan nousun ajaksi. Toisena kulutuksen vuosikymmenenä pidetään 1950-lukua, toisen maailmansodan jälkeistä vuosikymmentä. Silloin markkinoille alkoi tulla valmisvaatteita, kodinkoneita, televisioita, Coca-Colaa, purukumeja. Elintarvikkeiden osuus suomalaisten kokonaismenoista pieneni vuosina 1950-1964 lähes 40 prosentista 30 prosenttiin (Heinonen 2000, 16).
Yksilöllisen kulutuksen merkitys kasvoi. Esimerkiksi vaatteiden kulutusmenot olivat 1950-luvulla elintarvikkeiden jälkeen toiseksi suurin menoerä eli 15 prosenttia kaikista kulutusmenoista. Valmisvaatteet olivat tuolloin selvästi yleistyneet, mikä ilmeni kankaiden, lankojen ja ompelutarvikkeiden kulutusmenojen vähäisyytenä. (Kulutustutkimus 1955-1956, 35-36.)
Henkilökohtaisten kulutushyödykkeiden massamarkkinoiden muodostuminen mahdollisti kulutustyylien eriytymisen, kulutus irtaantui vähitellen säädynmukaisuudesta. Yhtenä esimerkkinä kulutustyyleistä ovat lukuisat nuorisokulttuurit, joita alkoi muodostua 1950-luvulta lähtien. Tämä puolestaan synnytti huolen nuorison rahankäytöstä, ja sen seurauksena myös kulutuksen tilastoinnissa ja kuluttajavalistuksessa on aika-ajoin kiinnitetty erityistä huomiota nuorison kulutukseen.
Päivitetty 14.12.2009